Kustannustoimittajien TYÖaikaopas

Journalistiliitto ja Viestinnän Keskusliitto ovat yhteistyössä laatineet oppaan kustannustoimittajan työssä noudatettavista työaikamääräyksistä ja -käytännöistä. Opas on tarkoitettu niin työntekijöiden kuin työnantajankin käyttöön ja sen sisältö perustuu työaikalakiin ja kustannustoimittajien työehtosopimukseen. 

Linkki oppaaseen

vapaapäivät 2011 lehdistö

Kevät

Kevätkaudella annetaan kahden viikoittaisen vapaapäivän lisäksi ylimääräinen vapaapäivä pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän ja helatorstain johdosta.

Niille, jotka työskentelevät kiertävässä työaikamuodossa (eli järjestelmässä, jossa viikoittaiset vapaapäivät kiertävät) annetaan yksi ylimääräinen vapaapäivä siltä viikolta johon sisältyy 1. pääsiäispäivä. Vapaapäivä on sijoitettava työvuorojärjestelmään seuraavan puolen vuoden sisällä.

Pääsiäislauantaina sekä 1. ja 2. pääsiäispäivänä tehty työ korvataan kuten sunnuntaityö.

Pitkäperjantaina, vapunpäivänä ja helatorstaina tehdystä työstä sunnuntaityökorotus maksetaan 50 prosentilla korotettuna.

Kesä

Kahden viikoittaisen vapaapäivän lisäksi annetaan vapaapäivä perjantaille osuvan juhannusaaton johdosta.

Juhannuspäivänä tehty työ korvataan kuten sunnuntaityö (+100% sunnuntaityökorvaus).

Syksy

Itsenäisyyspäivä on tänä vuonna tiistai, joten sen johdosta annetaan kahden normaalin viikkovapaan lisäksi yksi ylimääräinen vapaapäivä. Vastaavasti ylimääräinen vapaa annetaan maanantaille osuvan toisen joulupäivän johdosta.

Em. vapaiden lisäksi annetaan jouluviikolta yksi vuosityöaikaa tasoittava vapaapäivä. Vapaapäivä on sijoitettava työvuorolistaan seuraavan puolen vuoden sisällä.

Vuosilomat LEHDISTÖ

1. VUOSILOMAN PITUUS

Kesällä 2011 pidettävä loma on ansaittu 1.4.2010 - 31.3.2011 välisenä aikana. Vuosiloman pituus määräytyy lehdistön työehtosopimuksen mukaan alallaoloajan ja 1.4.2010 - 31.3.2011 välisen ajan työssäolon perusteella.

Alallaoloajasta riippuen vuosilomaa kertyy 2 päivää (alle 2 vuotta alalla), 2,5 päivää (2 vuotta alalla) tai 3 päivää (10 vuotta alalla tai 2 vuotta alalla ns. yötyössä ollut toimittaja tai kuvaaja) kultakin edeltäneen lomanmääräytymis-vuoden työssäolokuukaudelta. Alallaolokriteerin on täytyttävä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.2010) mennessä.

Jotta jokainen lomanmääräytymisvuoden kuukausi kerryttäisi vuosilomaa, edellytetään, että työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivää tuon kuukauden aikana ja osa-aikainen vähintään 35 tuntia kuukaudessa.

Vuosilomalain mukaan eräät poissaolot rinnastetaan työssäoloon. Niiden ajalta kertyy lomaa ja ne otetaan huomioon työssäolon veroisina päivinä laskettaessa täyttyykö kuukaudelta lomaan oikeuttava 14 työpäivää (/35 tuntia). Tällaisia työssäolon veroisia poissaoloja ovat mm:

• vuosiloma
• sairauspoissaolo 75 pv/lomanmääräytymisvuosi
• lomautuksen ensimmäiset 30 pv.
• äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa (ei hoitovapaa)
• adoptiovapaa
• kertausharjoitus
• opintovapaa 30 pv.

Täyden loman pituus on siten 4 viikkoa (24 lomapäivää), 5 viikkoa (30 lomapäivää) tai 6 viikkoa (36 lomapäivää). Yksi lomaviikko kuluttaa kuusi lomapäivää. Vuosilomapäiviä eivät ole sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät eikä juhannusaatto. Juhannusviikko lomaviikkona kuluttaa neljä lomapäivää.

Vuosilomalain mukaan työnantajan on selvitettävä työntekijöille ja heidän edustajilleen yleiset periaatteet, joita lomien määräämisessä, jakamisessa ja siirtämisessä noudatetaan työpaikalla.

2. LOMAN PITÄMINEN

Loma pidetään työnantajan määräämänä ajankohtana lomakaudella 2.5.–30.9. Ennen loma-ajan määräämistä työntekijää on kuultava. Loman ajankohdasta työnantajan on ilmoitettava työntekijälle mikäli mahdollista 1 kuukausi tai kuitenkin viimeistään 2 viikkoa ennen loman alkua.

Osa lomasta voidaan säästää myöhemmin pidettäväksi työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella. Yrityksissä on työehtosopimuksen perusteella voitu ottaa käyttöön ns. työaikapankki. Tarkemmat määräykset vapaiden ja vuosiloman säästämisestä työaikapankkiin löytyvät työehtosopimuksesta.

Osa-aikatyössä loma kuluttaa kuusi päivää viikossa kuten kokoaikatyössäkin riippumatta siitä, miten työpäivät ko. jaksolle mahdollisesti osuisivat.

3. LOMA JA SAIRAUS

Jos loman alkaminen on tiedossa, mutta työntekijä sairastuu ennen loman alkua, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhemmäksi. Loma on myös siirrettävä, jos työntekijä saa tietää joutuvansa sairauden takia hoitoon (leikkaukseen tms.) loman aikana.

Jos loma on jo alkanut ja työntekijä sairastuu ja sairaus jatkuu yli seitsemän päivää, ei tämän ylittävä sairausaika kuluta lomaa vaan se on siirrettävä myöhemmäksi. Siirron edellytyksenä kuitenkin on, että työntekijä tätä välittömästi sairastuttuaan pyytää ja toimittaa sairaudesta työnantajalle riittävän selvityksen.

4. LOMAPALKKA JA LOMAPALKAN KOROTUS

Lomapalkka

Vuosiloman ajalta maksetaan sama palkka kuin työssäolon ajalta. Myös työehtosopimukseen perustuvat, säännöllisesti maksettavat ilta- ja yötyölisät sekä sunnuntaityökorotukset maksetaan.

Loman alussa voimassa oleva palkka määrää lomapalkan suuruuden. Siten esimerkiksi ennen loman alkua osa-aikatyöhön (esimerkiksi osa-aikaeläkkeelle) siirtynyt työntekijä saa lomansa ajalta osa-aikaisen palkkaa, vaikka loma olisikin ansaittu kokoaikatyössä. Tilapäiset muutokset eivät kuitenkaan saa alentaa loma-ajan palkkaa.

Vastaavasti loman ansaintakaudella osa-aikatyötä tehnyt, mutta ennen lomaa pysyvästi kokopäivätyöhön siirtynyt työntekijä saa kokoaikatyön palkkansa myös loman ajalta.

Lomapalkan korotus

Lomapalkan lisäksi maksetaan lomapalkan korotus, joka on 50 % vuosiloma-ajan palkasta, enintään kuitenkin 30 lomapäivältä eli viideltä viikolta.

Lomapalkan korotus lasketaan seuraavasti:

50% x (kuukausipalkka lisineen/25) x lomapäivien lukumäärä (enintään 30)

Lomapalkan korotus maksetaan ennen loman alkua, ellei muuta ole sovittu. Paikallisesti voidaan sopia lomapalkan korotuksen maksamisajankohdan siirtämisestä, maksamisen tasaamisesta sekä korotuksen vaihtamisesta vapaaksi.

Lomapalkan korotuksen vaihtaminen vapaaksi

Lomapalkan korotuksen tai osan siitä voi vaihtaa vapaaksi, jos työnantaja ja työntekijä siitä sopivat. Lomapalkan korotuksen vaihtaminen vapaaksi lasketaan työpäivinä, siis viisi vapaapäivää per lomaviikko.

Viiden ja kuuden viikon lomaan oikeutetuilla koko lomapalkan korotus (50 %) vaihdetaan vapaaksi seuraavan kaavan mukaan:

0,5 x 25 työpäivää = 12,5 työpäivää

Jos lomaoikeutta on vähemmän kuin viisi viikkoa, muutetaan työpäivien lukumäärää (4 viikkoa = 20 työpäivää jne.).

Jos vain osa korotuksesta vaihdetaan vapaaksi, muutetaan kerrointa vastaavasti (esim. puolet rahana, puolet vapaana - kerroin 0,25. Jos vaihtaa yhden viikon vapaaksi, jää lomapalkan korotuksesta maksettavaksi 3/5.).

Lisätieoja saa liiton tes-päivystyksestä, p. 044 7555000. Päivystys vastaa arkipäivisin klo 13-16.