Työsopimus

mikä se on ja mihin sitä tarvitaan?

Työsopimus on paperi, jonka moni nuori journalisti kohtaa ensimmäistä kertaa. On hyvä ottaa jo etukäteen selvää työsopimukseen liittyvistä keskeisistä asioista.

• Työsopimus
• Osapuolet ja työtehtävät
• Vakkari, määräaikainen vai TTT
• Palkka
• Työaika ja muut työehdot
• Vielä tekijänoikeuksista
• Tiedätkö mitä allekirjoitat?

Työsopimus

Työelämän peruslain, työsopimuslain mukaan työsopimus on sopimus, jolla työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan.

Journalisteilla tämä tarkoittaa sitä, että työtä tehdään toimituksessa työpaikan esimiehen antamien ohjeiden ja työvuorolistojen mukaisesti. Jos teet työtä omissa tiloissasi, omilla laitteillasi ja oman aikataulusi mukaan, on kyseessä todennäköisimmin freesuhde, jolloin olet statuksesltasi itsenäinen ammatinharjoittaja eli yrittäjä. Tällöin työntekoa ei määritä työsopimus, vaan avustaja- tai freelancer-sopimus.

Työsopimus on siis työsuhteisten, työntekijöiden sopimus työnantajansa kanssa. Lehdistön (sanomalehdet, aikakauslehdet, ilmaisjakelulehdet, tieto- ja kuvatoimistot) työehtosopimuksen, tessin (= työnantajaliiton ja Journalistiliiton välillä tehty sopimus työn vähimmäisehdoista) mukaan työsopimus on tehtävä aina kirjallisesti. Siten suullisia sopimuksia ei saa tehdä.

Työsopimuksessa ei tarvitse olla kaikkia mahdollisia työnteon ehtoja. Keskeisimmät työnteon vähimmäisehdot löytyvät työehtosopimuksesta. Lehdistön työehtosopimus on yleissitova, joten myös työnantajaliittoon kuulumaton, järjestäytymätön työnantaja on siihen sidottu. Sen eri vähimmäismääräyksiä ei voida alittaa!

Osapuolet ja työtehtävät

Työsopimuksessa on luonnollisesti kirjaus sopimuksen osapuolista. Samaten siinä on määräys työtehtävistä ja työntekopaikasta. Näitä työehtosopimuksessa ei voisi määrätäkään. Jos työtehtäviksi on sovittu toimitukselliset tehtävät, voivat työtehtävät olla laajimmillaan mitä moninaisimpia.

Mitä rajatummat työtehtävät ovat sitä vähemmän erilaisia töitä voidaan edellyttää tehtävän. Esimerkiksi graafikkoa ei voida määrätä kirjoittamaan juttua tai ottamaan valokuvia. Vastaavasti työntekopaikka rajaa aluetta, jolla työtä tehdään. Jos työ edellyttää paljon matkustamista, on siitä syytä mainita erikseen.

Vakkari, määräaikainen vai TTT

Vähintäänkin yhtä tärkeää on sopia työsopimuksen kestosta. Vakituinen, toistaiseksi voimassaoleva työsopimus on lain mukaan ensisijainen. Määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä vain tarkoin määritetyin erityisperustein. Tällaisia perusteita ovat mm.

• työn luonne: kausiluonteisuus, projektityö tms.
• sijaisuus: on sovittu työn päättymisestä kun vakinainen työntekijä palaa työhön
• harjoittelu: liittyy esim. opiskeluun, ei tavanomainen työhön perehdyttäminen
• muu perusteltu syy

Myös työntekijän oma pyyntö voi olla syynä määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle.

Jos pätevää syytä määräaikaisuudelle ei ole, pidetään työsuhdetta lain mukaan toistaiseksi voimassa olevana! Määräajaksi solmittu työsopimus päättyy, kun määräaika on kulunut umpeen.

Tarvittaessa työhön tulevien (TTT) asema on usein ongelmallinen erityisesti siksi, ettei työnteon ehdoista ole tarkasti sovittu työnantajan kanssa. Selkeä sopiminen työsuhteeseen liittyvistä asioista onkin tärkeää.

TTT-sopimukset pitävät sisällään useita määräaikaisiksi luettavia työsopimuksia. Jos kutsut työhön tulevat säännöllisesti tai jos töitä käytännössä on joka maanantai-keskiviikko, ei kyseessä ole määräaikainen ttt-sopimus, vaan toistaiseksi voimassa oleva eli vakkarityösopimus, joskin osa-aikainen sellainen. Myös tarvittaessa työhön tulevaan työntekijään on sovellettava samoja lain ja työehtosopimuksen määräyksiä kuin muihinkin työntekijöihin.

Palkka

Palkka on myös keskeinen työsopimuksen ehto. Työehtosopimuksissa on määritelty vähimmäispalkkaehdot. Minimi ei kuitenkaan ole maksimi! Työantajan kanssa on mahdollista neuvotella henkilökohtaisesta palkasta, joka ylittää tessin palkat. Työpaikan palkkatason voi selvittää esimerkiksi työpaikassa jo työskentelevältä tutulta toimittajalta tai talon luottamusmieheltä.

Lehdistössä harjoittelijapalkkaan vaikuttavat koulutustaso ja harjoitteluaika. Harjoittelijan vähimmäispalkka on IIa-ryhmän (perustoimittajan) tehtävissä:

1. - 3. harjoittelukuukauden aikana:

30.4.2010 asti

• 1581 €/kk

1.5.2010 eteenpäin

• 1617 €/kk

4. - 12. harjoittelukuukauden aikana

30.4.2010 asti

• 1694 €/kk

1.5.2010 eteenpäin

• 1733 €/kk

Mikäli sinulla on joko mikä tahansa ylempi korkeakoulututkinto tai alempi korkeakoulututkinto pääaineena tiedotusoppi, journalistiikka tai vastaava tai alan ammattikorkeakoulututkinto (medianomi), et voi olla enää harjoittelijapalkalla, vaan kuulut palkkaluokkaan II a tai ylempiin palkkaryhmiin riippuen työtehtävästä ja sen vaativuudesta.

Muussa tapauksessa harjoitteluaika on enintään yksi vuosi. (Tämä säännös tuli voimaan 1.2.2000. Tämän päivämäärän jälkeen harjoittelua voi olla jäljellä korkeintaan vuosi. Aikaisemmin harjoittelunsa aloittaneilla kokonaisharjoitteluaika saattaa muodostua pitemmäksi, koska säännöstä ei sovelleta takautuvasti.)

Työsopimuksella voi sopia, että harjoittelijaan ei sovelleta harjoittelijan palkkaa vaan ao. tehtävän edellyttämää vähimmäispalkkaa. Erityisesti sopiminen on suositeltavaa, jos tehtävä on tavallista perustehtävää vaativampi.

Lisää tietoa palkkaryhmistäja palkkataulukot löydät Taulukkopalkat -sivulta.

Työaika ja muut työehdot

Säännöllinen työaika voi olla enintään 37,5 tuntia viikossa, ellei muista järjestelyistä ole sovittu. Työaika jakaantuu viidelle päivälle viikossa ja työaika on siten enintään 7,5 tuntia päivässä.

Työaika on kuitenkin mahdollista jakaa myös siten, että osa päivistä on lyhyempiä ja osa pidempiä. Työviikossa on oltava keskimäärin kaksi vapaapäivää. Eräitten juhlapyhien ja aattopäivien mm. juhannuksen johdosta on annettava kahden viikkovapaapäivän lisäksi lisävapaapäivä.

Työntekijälle on annettava kerran viikossa vähintään 35 tunnin pituinen lepoaika, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että säännöllistä työvuoroa ei yleensä voida sijoittaa seitsemälle päivälle viikossa.

Toimitusharjoittelijalle maksetaan peruspalkan lisäksi ylityökorvausta, vuorolisiä yms. samalla tavoin kuin vakituisille toimittajille. Ylityötä on säännöllisen työn lisäksi tehtävä työ.

Ylityön korvaaminen edellyttää selkeää työnjohtomääräystä tai jollakin muulla tapaa sitä, että työnantaja edellyttää ylityön tekemistä. Ylityötä ei saa "teettää", vaan se vaatii aina työntekijän suostumuksen. Ylityö korvataan joko + 50 % tai + 100 %-korotuksella perustuntipalkkaan.

Työntekijällä on myös heti työsuhteen alettua oikeus täyteen sairausajan palkkaan kolmelta viikolta.

Vuosilomaakin kertyy. Jos työntekijä tekee säännönmukaisesti työtä yli 14 päivänä kuukaudessa, ansaitsee hän vuosilomaa tällaisilta kuukausilta. Mikäli hän on sopimuksen mukaan työssä harvemmin, katsotaan lomanmääräytymiskuukaudeksi jokainen kuukausi, jolloin työtunteja on kertynyt vähintään 35.

Lyhyissä työsuhteissa tai ellei ansaittua lomaa ole pidetty työsuhteen kestäessä, on työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus rahana.

Näistä on määräykset tessissä, joten näiden ”muiden työehtojen” osalta voidaan työsopimuksessa viitata suoraan lehdistön tessiin.

Muista työsuhde-eduista, kuten kännykkä- ja autoedusta tai lounasseteleistä on syytä sopia erikseen työsopimuksessa, sillä niistä tessi ei sano mitään.

Vielä tekijänoikeuksista

Luovan työn tekijöille syntyy työtä tehdessä myös tekijänoikeuksia. Monissa uusien sopimuksissa on nykyään tekijänoikeusmääräys, jolla työntekijä luovuttaa työnantajalle kaikki taloudelliset tekijänoikeudet. Tällainen sopimusehto ei useinkaan ole työntekijän kannalta kohtuullinen. Varsinkin, jos kyseessä on työpaikka, jossa vanhat ovat saaneet sievoisen tukun euroja tessiä laajemmista tekijänoikeuksista...

Jos erityistä työsopimusmääräystä ei ole, vaan mennään tessin määräysten mukaan, työnantaja saa palkkaa vastaan oikeudet aineiston normaaliin käyttöön: ensikäyttöön ja uudelleen käyttöön siinä lehdessä tai lehdissä, joita työsopimus koskee.

Tiedätkö mitä allekirjoitat?

Työsopimus onkin päiväystä ja allekirjoituksia vaille valmis? Ei aivan...

Monesti työnantajalla on valmis paperi nenäsi alla. Tällöinkin ennen allekirjoittamista, on hyvä muistaa sopimuksen teon perinteinen ohje: Mitään ei kannata allekirjoittaa, ellei ole aivan varma siitä, mistä tulee sopineeksi!