Immigrants in Finland

23.5.2011

Mediaa syytetään muukalaisvihan pönkittäjäksi

Budapest (IPS - Zoltán Dujisin) Journalismi pönkittää suvaitsemattomuuden ilmapiiriä samaan aikaan kun maahanmuuttokriittinen äärioikeisto vahvistaa jalansijaansa eri puolilla Eurooppaa, asiantuntijat sanovat.

Tiedonvälitys sai satikutia kokouksessa, jossa pohdittiin, miten media ja kulttuurien välinen vuoropuhelu voisivat edistää siirtolaisten kotoutumista. Kokouksen järjestivät Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) ja EU:n puheenjohtajamaa Unkari toukokuun puolivälissä Budapestissä.

"Euroopan yleistä mielipidettä painostetaan siirtolaisaallon uhalla. Sekä poliitikkojen että journalistien pitäisi tunnustaa virheensä", tšekkiläinen sosiologi Ivan Gabal penäsi.

"Toimittajat eivät tarkkaile tapahtumia haukansilmin vaan  kadunmiehen näkökulmasta", mediaa seuraavan romanialaisen Active Watchin puheenjohtaja Mircea Toma jatkoi.

Valtavirran median voimistuva kaupallistuminen ja voitonhimo nähtiin maahanmuuttouutisoinnin laadun heikkenemisen keskeisinä syinä.

"Tarvitaan ehdottomasti sääntöjä läpinäkyvyydestä, jotta näemme, mistä rahoitus tulee, ja mitkä poliittiset ryhmät ovat mukana", kansainvälisen journalistiliiton (IFJ) entinen pääsihteeri Aidan White vaati.

Sisäinen rahoituskriisi

"Median sisällä vallitsee rahoituskriisi, joka heikentää koulutuksen ja journalismin laatua sekä toimittajien kykyä kertoa monimutkaisia tarinoita", White jatkoi.

Kova kilpailutilanne ajaa toimittajat ja päälliköt rikkomaan eettisiä sääntöjä. "Jos kirjoittelu maahanmuuttoa vastaan pitää median pystyssä, se tie valitaan", brittiläisen Media Diversity -laitoksen johtaja Milica Pesic sanoi.

White muistutti, ettei ongelma ole yksin median. "Taloudelliseen siirtolaisuuteen liittyy mutkikkaita kysymyksiä, ja rohkeuden puute tuottaa häikäilemätöntä politiikkaa. Ilmassa leijuu kasvava huoli meidän terveydenhuoltomme, koulutusjärjestelmämme ja työmarkkinoidemme tulevaisuuden puolesta", White pohti.

Arabimaiden kumoukset ja erityisesti Libyan kriisi ovat lisänneet pelkoja Euroopassa.

"Arabikevät on ajanut Eurooppaan vain 30 000 ihmistä, mutta reaktiot ovat olleet ällistyttäviä", europarlamentin LIBE-komitean varapuheenjohtaja Kinga Goncz sanoi.

"Tiedotusvälineitä seuraamalla luvun olettaisi valtavaksi. Vainoharhaisesti pelätään näiden ihmisten ylikuormittavan Euroopan, vaikka kriisistä parhaiten selvinneet maat, kuten Saksa, kaipaavat jopa enemmän siirtolaisia", hän jatkoi.

Oma napa tärkein

Arabimaiden tapahtumat ovat korostaneet Euroopan median omanapakeskeisyyttä. "Libyasta on paennut 800 000 ihmistä, enimmäkseen siirtotyöläisiä, jotka ovat menneet lähinnä Tunisiaan, Egyptiin, Nigeriin, Tšadiin ja Algeriaan. Se todellakin tarkoittaa siirtolaiskriisiä, mutta ei kosketa vielä Eurooppaa", IOM:n viestintäjohtaja Philippe Chauzy huomautti.

Kokouksessa ei vaadittu mediaa esittämään siirtolaisuutta myönteisessä valossa, mutta kaivattiin tasapainoista ja täsmällistä raportointia.

Chauzy muistutti, että aihe on konstikas ja toimittajat yhä kiireisempiä. "Voimavarat eivät riitä raportointiin, jossa ymmärrettäisiin kaikki asiayhteydet."

Talousvaikeudet ja työttömyyden kasvu uhkaavat voimistaa polarisaatiota. "Siksi median tulisi hankkia kaikki tarvittava tieto: puolueellinen raportointi ei ole hyväksyttävää aikana, jona tietoa on saatavilla helpommin kuin koskaan", Chauzy kiteytti.