Yleisimmät virheet

1. Kuvassa on käytetty aikakauslehtipaperille sopivaa väriprofiilia

Aikakauslehtipaperi on paksumpaa ja päällystettyä - toisin kuin sanomalehtipaperi - ja siksi se kestää suuremman määrän mustetta pinnallaan. Ohut ja huokoisempi sanomalehtipaperimme sallii sivulle kokonaisvärimääräksi (Total Ink) maksimissaan 240 %. Kuvaa, jossa jonkin kohdan kokonaisvärimäärä on tätä suurempi, ei voida painaa, sillä muutoin värit leviävät. Vaihtoehtoisesti taas painossa sävyt voidaan pakottaa alas 240 prosenttiin, jolloin kaikkien muidenkin sivun kuvien sävyt vääristyvät...

Joissakin tapauksissa kuva voidaan kääntää uudelleen oikealle väriprofiilille Journalistin toimituksessakin, mutta aina tämä ei onnistu. Väriprofiilin vaihtaminen CMYK-kuvasta CMYK-kuvaan voi kuitenkin vääristää ilmoituksen värejä pahastikin, ja siksi on suositeltavaa, että tällaiset korjaukset tekee aina ilmoittaja itse, jolla on alkuperäinen RGB-kuvakin saatavillaan.

Ilmoitettua väriprofiilia kannattaa käyttää jo ihan painojäljen onnistumisen vuoksi, mutta edellä kuvatun kokonaisvärimäärän ylitystä voi vahtia muutenkin: avaa ilmoitus Photoshopiin (muista valita väriavaruudeksi CMYK), vaihda Info-työkaluikkunassa tutkittavaksi värimalliksi Total Ink ja vie kursori ilmoituksen kaikkien tummimpien kohtien päälle. Mikäli näiden arvot jäävät alle 240 %, kuva voidaan painaa.


2. Kuvassa on RGB- tai spottivärejä

Painokoneet käyttävät CMYK-värierottelua, joka on käytännössä ristiriitainen RGB:n kanssa. Spottivärit taas ovat CMYK:n lisävärejä, jotka maksavat erikseen, eikä niitä käytetä lehti-ilmoituksissa. Jos ilmoitukseen on päässyt RGB-värinen tai spottivärejä sisältävä kuva, se saatetaan pystyä korjaamaan Journalistin toimituksessa helpostikin... tai sitten ei. Erityisen vaikeaksi tulevat tilanteet, joissa ilmoituksen tekstit ja kuvat menevät osaksi päällekkäin tai kuvia on paljon.


3. Musta teksti on RGB-muotoinen

RGB-värisen mustan tekstin korjaaminen on työlästä, sillä jos RGB-mustan kääntää suoraan CMYK:ksi, se jakautuu kaikille CMYK:n neljälle värikanavalle, vaikka oikeasti mustan painotekstin värin pitäisi olla C = 0 %, M = 0 %, Y = 0 %, K = 100 %. Nelivärimustasta aiheutuu tekstille värillistä kiiltoa reunoille, ja pahimmassa tapauksessa, jos K-kanava ei ole 100 %, itse mustakaan väri ei ole terävää vaan rasteroitunutta.

Tekstin taustasta ja sommittelusta riippuen korjaaminen toimituksessa voi olla aikataulun puitteissa jopa mahdotonta. Joka tapauksessa se on kymmeniä kertoja työläämpää kuin yksinkertaisesti vaihtaa alkuperäisaineistosta tekstin väriavaruus RGB:stä CMYK:ksi.