Katse numeroiden taakse

Tilastot ovat oivallinen tapa hahmottaa maailmaa, kylmät numerot kertovat paljon. Mutta ne myös kätkevät. Tämän alan työttömyysaste – neljä ja puoli prosenttia – ei lukuna ole suuri.

Jokaiselle työttömyyskassan asiakkaalle tilanne on sataprosenttinen. Joillekin suhde on määräaikainen, toisille lopusta ei ole tietoa.

Virallinen työttömyysluku sisältää vain työttömyyskassan asiakkaat eikä näin ollen kuvaa koko alan arkea todellisena. Työsuhteisten tilanteesta se antaa tunnistettavan kuvan.

Freelancereiden asemasta työttömyystilasto ei kerro mitään, vaikka juuri heistä taloudellisen kurimuksen aiheuttama sentinvenytys alkoi. Avustajapalkkioiden leikkaus ja toimeksiantojen väheneminen eivät näy työllisyyttä kuvaavissa numeroissa.

Nyt käynnissä olevan säästöaallon seurauksena toimitusalan vapaille markkinoille tulvii lisää tekijöitä. Irtisanotuista ja vaille työpaikkaa jäävistä määräaikaisista osa jatkaa työtään vapaina ammatinharjoittajina. Myös oppilaitoksista työntyy jatkuvasti alalle lisää väkeä.

Kun vakituisesta työvoimasta samanaikaisesti tiristetään yhä enemmän, syntyy mielikuva nuotion sammuttamisesta bensiinillä. Miten taataan journalistinen laatu, joka pitää yllä elävää ja toimivaa yleisösuhdetta?

Työsuhteisten ja freelancerien näkökulmasta pulma on yhteinen. Toiset nääntyvät kasvavan taakan alla, toiset riutuvat taloudellisissa vaikeuksissa, kun työ ei elätä. Jos molempien on korvattava laatu määrällä, edessä on vaikeasti hallittava kierre. Surkeista surkeimmat visiot toteutuvat alan omin toimin.

Kehitys vääristää myös työmarkkinoita. Työsuhteisten rinnalle syntyvän halpatyöreservin kasvu voimistaa kielteistä kehitystä. Ajatus työsuhteisten ja freelancerien asioiden hoitamisesta yhteisenä neuvottelukysymyksenä ei ole pelkkää edunvalvontaa. Se on koko alan tulevaisuuden kannalta tärkeä asia.

Talousuutisten ristitulessa, hämmennyksen keskelläkin, on aiheellista kurkistaa numeroiden taakse. Siellä on aina ihminen.