Uusia lehtiä keskelle lamaa
Tänä vuonna Suomessa perustetaan vielä parikymmentä aikakauslehteä. Lähes kaikki jäävät eloon, sillä julkaisijat osaavat välttää riskejä yhä paremmin.
Mediatalouden jyrkät supistustoimet toimituksissa eivät ulotu koko viestintään. Allerin Hot Now´n ilmestyminen OHO!-lehden tilalle ja Bonnierin syksyllä käynnistyvän Evitan julkistus osoittavat aikakauslehdistön kestäneen lamaa ainakin toistaiseksi sanomalehtiä paremmin.
Mediatoimisto Dagmarin tilastojen mukaan tänä vuonna on markkinoille tullut tai tulossa yhdeksän uutta aikakauslehteä. Useimmat ovat pienten toimijoiden julkaisuja rajatuille kohderyhmille, mutta myös kaupallisten kustantajien yleisölehtiä syntyy jatkuvasti.
Viime vuonna Suomessa lanseerattiin 29 uutta aikakauslehteä. Kaikkiaan niitä ilmestyy maassa noin 3500, joista 550 on Aikakauslehtien Liiton jäseniä. Aikakausmedian markkinointi- ja tutkimuspäällikkö Saara Itävuo kertoo kasvuvauhdin olleen sama jo vuosia.
Eivätkö laskusuhdanne ja ilmoitusbisneksen alamäki pure aikakauslehtiin samalla voimalla kuin sanomalehdistöön?
”Aikakausmedian kyky selvitä lamasta selittyy ensinnäkin erilaisella tulorakenteella. Useimmat sanomalehdet keräävät yli puolet tuloistaan ilmoituksista, mutta meillä ilmoitustuottojen osuus on keskimäärin neljännes. Alkuvuodesta aikakauslehti-ilmoittelussa on tapahtunut 19,4 prosentin lasku, mutta kevään näköala vaikuttaa taas hieman paremmalta. Asiakaslehdissä ilmoittelu on jopa kasvanut alkuvuodesta neljä prosenttia”, Itävuo vastaa.
Aikakauslehtien kokonaisvolyymista noin 95 prosenttia on tilattuja ja postin kautta kannettuja lehtiä. Niiden lukijat tilaavat lehteään uskollisesti huonoinakin aikoina.
Silmiinpistävän moni uusi nimike tulee kuumasti kilpailtuun segmenttiin. Esimerkiksi asumisen, sisustamisen, rakentamisen ja puutarhanhoidon alalla suomenkielisiä lehtiä on myynnissä noin kolmekymmentä. Myös uusia naistenlehtiä sekä hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä julkaisuja perustetaan edelleen, vaikka maallikosta markkina näyttää täydeltä.
”Suomi on aikakauslehtinimikkeiden määrässä väkilukuun suhteutettuna maailmanennätysmaa. Uusien lehtien tulo on osa alan jatkuvaa tuotekehitystä, joka perustuu hyvin tarkkaan tutkimustyöhön. Julkaisijat hakevat lehdelle riittävän kokoista yhteisöä, jolla on samat arvot ja tarpeet. Näin lehti pystytään konseptoimaan hyvin pitkälle. Lisäksi liikkeelle lähdetään aikaisempaa pienemmillä painosmäärillä. Optimikoko helpottaa tilan löytymistä markkinoilta” Saara Itävuo toteaa.
Suomalaiset aikakauslehdet kestävät elossa paremmin kuin esimerkiksi amerikkalaiset ja keskieurooppalaiset. Aikakauslehtien Liittoon viiden viime vuoden aikana tulleista 130 uudesta nimikkeestä on haudattu vain parikymmentä, vaikka mukana on myös runsaasti suurella lehtikohtaisella riskillä aloittavia pieniä kustantajia.
Uusien aikakauslehtien perustamista edesauttaa pienillä ydintoimituksilla starttaaminen. Sisällöstä merkittävä osa syntyy alihankintana ja myös kustannustalojen sisäisinä yhteistuotantoina. Tekemisen muoto painottuu epätyypilliseksi, vaikka vaikutus sinänsä on ollut työllistymistä lisäävä.
”Työtä on toistaiseksi ollut vähintään kohtalaisesti. Freetyötä teetetään yhä enemmän. Markkinoilla on myös yhä enemmän freelancereita, koska monet muualta irtisanotut jatkavat uraansa freenä. Kaiken kaikkiaan suhtaudun aika luottavaisesti aikakauslehtien työllisyysnäkymiin”, Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton puheenjohtaja Ismo Lehtonen sanoo.
SAL:n jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti 2900:een. Lehtosen mukaan yhä useampi jäsenistä tekee varsinkin erikoislehtipuolella useampaa eli kahta tai jopa kolmea lehteä.
