Lehtituki siirtyi puolueille

Puoluelehdissä on tänä vuonna totuteltu uuteen tukipolitiikkaan, joka otettiin käyttöön lehdistötuen lopettamisen jälkeen. Raha menee nyt puolueille, jotka jakavat sitä lehdille oman harkintansa mukaan. Aiemmin tuki maksettiin puolueiden voimasuhteiden mukaisesti suoraan lehdille.

Ainoat kriteerit puolueiden kautta kanavoidun tuen käytöstä löytyvät valtion tulo- ja menoarviosta. Puolueiden potti on lähes 36 miljoonaa euroa. Siitä puolet on suunnattu poliittisen toiminnan tukemiseen. Saman verran puolueet saavat rahaa tiedotustoimintaan ja viestintään. Varsinaisesta lehtien tuesta ei ole minkäänlaista mainintaa.

”Tilanne on uusi, eikä sääntöjä vielä ole”, sanoo Demarin päätoimittaja Juha Peltonen. ”Mikään ei kai estäisi perustamasta vaikkapa ilmaislehteä. Puolueiden toiminnassakin lähes kaikki on tulkittavissa viestinnäksi.”

Lehdistötuen osuus on aiemmin ollut noin 40 prosenttia Demarin liikevaihdosta. Aluksi Peltonen suhtautui uuteen järjestelmään torjuvasti, mutta lisätiedon myötä asenne on lieventynyt nihkeydeksi.

”Tuki on aina jaettu kaikille lehdillemme ja siihen tarkoitukseen, johon ne on osoitettu. Lehtiä ei varmaankaan jouduta lakkauttamaan.”

Muutos tuli puolueillekin niin nopeasti, että päätöksiä on tehty vain tämän vuoden rahojen käytöstä. Suurin osa lehdistä on saanut vanhaa lehdistötukeaan vastaavan summan.

Suomenmaan Timo Laanisen mukaan lehden tuki nousi: ”Keskustalla ja sen lehdillä on yhteinen strategiaryhmä, ja asioita on käsitelty hyvässä hengessä.”

Kansan Uutisten tuki säilyi Jouko Joentaustan mukaan ennallaan vaikka Vasemmistoliitto otti osan kakusta omaan viestintäänsä: ”Tuki on edelleen noin kolmannes lehden liikevaihdosta.”

Perussuomalaisen ilmestymiskertoja on kannatuksen kasvaessa vuosittain lisätty.

”Tuki on viisinkertaistunut. Olemme valoisalla mielellä, vallankin kun lama ei parlamentaarista tukea hetkauta”, sanoo puolipäivätoiminen päätoimittaja Harri Lindell. Hänen lisäkseen lehdellä on puolipäiväinen toimittaja.

Kerran viikossa ilmestyvä Kokoomuksen Nykypäivä kattoi 1,7 miljoonan euron lehdistötuella varsin suuren osan kuluistaan. Se saa nyt saman verran tukirahaa puolueelta.

Päätoimittajat korostavat tekevänsä poliittisia lehtiä, eivät äänitorvina toimivia puoluelehtiä. Nyt puolueet pääsevät käyttämään lehdissä ainakin taloudellista valtaa.

Järin suuria pelkoja päätoimittajilla ei ole siitä, että rahoitusta käyttämällä alettaisiin yleisesti kiristää lehtien liekanarua. Demarin Juha Peltonen tulkitsee kuitenkin tilanteen hieman monipiippuiseksi:

”Kyllä tämä lisää riskiä narun lyhentämiseen.”

Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen muistuttaa, että lehdistötuen lopettamiseen johti EU:n kanta, jonka mukaan lehdille korvamerkityt rahat olivat elinkeinotukea.

”Parlamentarisointi teki jaosta oikeudenmukaisemman. On reilua, että vaalien tulos vaikuttaa myös tukiin.”

Tujuselle riittäisi, että rahat jakava valtioneuvosto valvoisi yhdessä oikeusministeriön kanssa niiden käyttöä.

”Käyttötarkoitus on määritelty valtion budjetissa. Puolueet kuitenkin käyttävät rahat niin kuin parhaaksi näkevät”, sanoo Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka. Hänen mielestään koko lehdistön olisi ollut syytä kantaa huolta asiasta ennen hallitusneuvotteluja.

”Tukea olisi voitu perustella ja puolustaa sananvapaudella ja moniarvoisuudella. Vasemmistoliitto ja Sdp vastustivat muutosta ja jättivät päätökseen eriävän mielipiteensä. Kokoomus, keskusta, Rkp ja Vihreät olivat kuitenkin tiukkoina.”

Puhakka ja Taru Tujunen kuuluvat Lauri Tarastin johtamaan toimikuntaan, joka uudistaa vaaliehdokkaiden ja puolueiden rahoituksen ja valvonnan pelisääntöjä. Puoluesihteereistä mukana ovat myös kristillisten Sari Essayah ja keskustan Jarmo Korhonen.

Poliitikkojen mielestä viestintätuet eivät kuulu toimikunnan toimeksiantoon, vaan ryhmän pitäisi keskittyä ensisijaisesti vaalirahoitukseen sekä puolueiden ulkopuolisilta saamiin avustuksiin ja lahjoituksiin. Lauri Tarastin näkemys on erilainen:

”Tehtävämme on tarkastella puolueiden rahoitusta kokonaisuutena, ja siihen kuuluvat myös viestintärahat.”

Tarastin mukaan puolueet voivat nyt päättää itse, miten ne käyttävät rahaa viestintään.

”Mitään varmistusta ei ole kuitenkaan sille, että lehdet saavat rahaa yhtä paljon kuin aikaisemmin. Useissa puolueissa sitä tosin on aluksi jaettu entiseen malliin.”