Uutta iskua
Työkierrossa oppii uutta itsestään ja toisista. Jos homma menee putkeen, kaikki hyötyvät. Eija Aatela hyppäsi naistenlehdestä yhdeksäksi kuukaudeksi rakentamisen erikoislehteen. Oikeustoimittaja Olli-Pekka Nissinen vaihtoi Tampereen Kajaaniin kahden kuukauden ajaksi.
”Halusin kokea, että pystyn vielä innostumaan”.
Eija Aatela pursuaa hyvää mieltä kertoessaan työstään Osaavassa Kodinrakentajassa.
”Remontoinnista olen oppinut paljon uutta. Nykyään pysyn kärryillä, jos ympärillä puhutaan vaikka lämpöpumpuista. Aikaisemmin olisin ollut niistä ihan pihalla.”
Eijalla on yhdeksän kuukauden työkiertopesti, jonka hän aloitti viime syyskuussa. Sitä ennen hän ehti työskennellä yhdeksäntoista vuotta Me Naisissa.
”Voi kuulostaa hullulta hypätä naistenlehtimaailmasta rakentamisen maailmaan. Tässä iässä on kuitenkin terveellistä katsella maailmaa uudesta näkökulmasta. Halusin kokea, että pystyn vielä innostumaan ja oppimaan uusia asioita.”
Eijalle viisikymppiä oli elämässä tärkeä rajapyykki. Tytär Noora muutti pois kotoa, kunto koheni työpaikan kuntoiluryhmässä ja uudet ajatukset alkoivat herätä.
”Tunsin, että minulla alkoi uusi murrosikä. Aloin pohtia, mitä haluan elämässäni vielä tehdä. Tunsin, että minulla oli vielä paljon resursseja työelämässä ja mietin, miten voisin niitä käyttää.”
Työkiertopaikan Osaavassa Kodinrakentajassa Eija otti iloisena vastaan. Jo silloin, kun lehti perustettiin, Eija oli miettinyt, että aihealueet tuntuivat omilta.
”Olen elämässäni tehnyt jo monta remonttia ja olen utelias oppimaan rakentamisesta lisää. Uusi työ tuntui myös riittävän erilaiselta vanhaan verrattuna. Jos olisin vain vaihtanut naistenlehtien sisällä ikäryhmää, en olisi päässyt löytämään itsestäni yhtä paljon uutta.”
Uudessa työyhteisössä tulokas otettiin kannustavasti vastaan.
”Joudun jatkuvasti opettelemaan alan perustietoa, mutta työkaverit ovat tukeneet siinä valtavasti. Luulin etukäteen, että minulla olisi tuntumaa alaan, mutta olen joutunut myöntämään, että usein asioiden syvällinen ymmärtäminen puuttuu.”
Myös toimituskäytännöt ovat uudessa työpaikassa erilaisia. Pienessä työyhteisössä toimittajan työhön kuuluu myös paljon muuta kuin kirjoittamista.
”Nykyään esimerkiksi etsin ja poimin itse juttuihin kuvia. Aikaisemmin joku taittoihmisistä teki sen aina puolestani.”
Eijan yleisfiilis työkiertovuodesta on hyvä. Monet asiat ovat löytyneet uudestaan.
”Tunnen itseni enemmän siksi ihmiseksi, joka olin nuorempana. Uudet tehtävät ovat tuoneet mukanaan uteliaisuutta, rohkeutta ja elämäniloa.”
Vuosi sitten Olli-Pekka Nissinen kuuli, että Kainuun Sanomien uutistoimittaja oli halukas tulemaan Aamulehteen työkiertoon. Olli-Pekka itse oli samoihin aikoihin rakentamassa kesämökkiä Kainuun Suomussalmelle.
”Kiinnostuin vaihdosta heti, mutta täytyy myöntää, että oma lehmä oli ojassa. Ajattelin, että voisin vapaapäivinä hommailla mökillä lyhyemmän matkan päästä. Lisäksi olin jo pitkään ollut Aamulehdessä, joten siinäkin mielessä vaihtelu ja uuden kokeminen kiinnosti.”
Aamulehden johto hyväksyi Olli-Pekan työkiertohakemuksen. Kahden kuukauden pesti ajoittui viime syksyyn.
Lehti oli Kainuusta kotoisin olevalle Olli-Pekalle tuttu jo kesätoimittajavuosilta. Tosin viimeisestä pestistä oli ehtinyt vierähtää jo kymmenen vuotta.
”Ensimmäisenä työpäivänä vanha tuttu urheilutoimittaja kävi tokaisemassa, että ei perhana, taasko se poika on täällä. Sain siis ihan lämpimän vastaanoton.”
Vaihto 150 hengen toimituksesta 30 hengen toimitukseen sujui hyvin. Se toi myös kaivattua vaihtelua.
”Pienessä toimituksessa yhteishenki on tiiviimpi. Kaikki ovat toistensa kanssa tekemisissä päivittäin, mistä tykkään.”
Pienen paikkakunnan etuna on myös se, että haastateltavia saa helposti kiinni.
”Aamulehdessä olen tottunut, että jutuntekoon voi mennä monta päivää, koska haastateltavia on vaikea saada kiinni ja osa voi pakoilla toimittajaa. Kainuussa viranomaiset sai nopeammin langan päähän.”
Vaihtokuukausien aikana Kainuun Sanomissa käytiin paljon keskusteluja, sillä lehden ulkoasu oli uudistettu edellisenä kesänä. Vieras Aamulehdestä toi omaa näkemystään myös uutiskärkien hiomisesta ja editoinnista.
”Pohdimme yhdessä, mitä voisi tehdä toisin. Aamulehdessä olen tottunut siihen, että juttuja editoidaan paljon. Se on minusta hyvä käytäntö. Toki editointi vaatii aikaa ja harkintaa, varsinkin iltavuoron kiireessä.”
Työkierto myös lisäsi motivaatiota vanhaan työhön.
”Sain lisää tekemisen iloa ja osaamista. Oli hienoa päästä taas tekemään perusuutishommia kotiseudulle.”
Eija Aatela
Kuka: Yleistoimittaja Osaavassa Kodinrakentajassa
Ikä: 52
Ura: Yleistoimittaja Kaakonkulma-paikallislehdessä ja Kuorevesi-Mänttä-Vilppula-paikallislehdessä, radiotoimittaja Saimaan aalloissa Lappeenrannassa, televisiotoimittaja kolmoskanavalla, toimittaja Me Naiset -lehdessä.
Perhe: Avomies ja tytär
Harrastukset: Vanhan rintamamiestalon kunnostus, lukeminen, moottoripyöräily
”Eija on tuonut meille uuden näkökulman rakennusjuttujen tekemiseen. Hänen naistenlehtitaustansa näkyy siinä, että jutut ovat myyviä, simppeleitä ja ymmärrettäviä. Hänen juttuihinsa on helppo tarttua, sillä hän muistaa käsitellä asioita lukijan näkökulmasta. Eija on selvästi saanut uutta virtaa omaan tekemiseensä. Se innostaa koko toimitusta.”
Veijo Käyhty, päätoimittaja, Osaava Kodinrakentaja
Olli-Pekka Nissinen
Kuka: Aamulehden oikeustoimittaja
Ikä: 34
Ura: Uutis- ja taloustoimittaja Uusimaa-lehdessä, toimittaja Aamulehdessä
Perhe: Tyttöystävä
Harrastukset: Kuntosali, uinti, juoksu, kalastus ja lukeminen
”Toisesta toimituksesta tuleva katsoo uusin silmin meidän toimitustamme. Hän osaa ihmetellä asioita, jotka ovat meille rutiinia. Keskustelimme muun muassa palaverikäytännöistämme ja tavastamme rakentaa juttuja. Aamulehdessä juttuja palastellaan enemmän kuin meillä. Olli-Pekka on myös aikamoinen rämäpää, hauska tyyppi, joka osallistui aktiivisesti keskusteluihin.”
Seppo Turunen, uutispäällikkö, Kainuun Sanomat
Työkiertoon lähtijälle
Kun haet työkiertoon, selvitä, miten se vaikuttaa työehtoihisi. Kaikissa paikoissa ei noudateta samaa työehtosopimusta. Miten työsuhde jatkuu työkierron jälkeen? Kuka maksaa palkan? Säilyykö palkka samana? Kertyvätkö lomat normaalisti?
Neuvottele työkiertoon liittyvistä asioista oman esimiehesi tai henkilöstöasioista vastaavan kanssa. Myös luottamusmiehen kanssa on aiheellista keskustella asiasta, varsinkin jos samasta talosta on aikaisemmin oltu työkierrossa. Tärkeää on, että pelisäännöt sovitaan ennen pestin alkua.
Jos työkierron aikana alkaa tuntua, että jokin on vinossa, asia pitää ottaa viipymättä puheeksi esimiesten tai henkilöstöhallinnon kanssa. Periaatteessa sopimus kuitenkin sitoo, kun se kerran on tehty.
Miksi työkiertoon?
”Ajattelemme työkiertoa uralla etenemisen ja osaamisen kehittämisen mahdollisuutena. Vapaita paikkoja voivat kaikki hakea. Määräaikaisia työpestejä muissa lehdissä kysellään vähän. Suhtaudumme niihin kuitenkin myönteisesti. Kun työntekijä on tehnyt samaa työtä monta vuotta, voi olla, ettei esimies enää näe hänen kaikkia mahdollisuuksiaan. Työkierrossa hänestä voi löytyä uusia puolia.”
Eira Pohjanvaara, henkilöstön kehittämispäällikkö,
A-lehdet
”Meillä on ollut kolme vuotta virallinen tehtäväkiertojärjestelmä. Käytännössä työntekijä hakee ensin tehtäväkiertoon ja sitten yritämme löytää hänelle sopivan parin, jonka kanssa hän voi vaihtaa paikkaa. Vaihtoaika on yleensä 3 – 6 kuukautta. Vuosittain hakijoita on ollut vain kymmenkunta. Tehtäväkiertoon haluava puhuu asiasta ensin oman esimiehensä kanssa, minkä jälkeen hän voi tulla juttelemaan henkilöstöhallintoon.”
Inkeri Huotari, henkilöstön kehityspäällikkö,
Otava-Kuvalehdet
”Meillä tehtäväkiertoa on harrastettu aina. Viimekin vuonna 270 yleläistä vaihtoi uusiin tehtäviin. Yleensä uusia tehtäviä haetaan intranetin kautta. Määräaikaisesta tehtäväkierrosta kiinnostuneet työntekijät voivat myös kertoa toiveestaan oman organisaationsa henkilöstöasioita hoitavalle HR-päällikölle. HR-päälliköiden verkosto voi sen jälkeen yrittää löytää sopivan paikan halukkaalle. Tätä kautta on muutamalle halukkaalle löytynyt uusi tehtävä.”
Heini Sarjokari, HR-toiminnan päällikkö, YLE
”Meillä on jatkuvasti ihmisiä työkierrossa. Kannustamme työskentelemään eri toimituksissa. Siten sekä ihmiset että toimitukset saavat uutta virtaa. Työkiertoa on joka suuntaan, etelästä pohjoiseen ja idästä länteen, valtakunnallisista lehdistä maakuntalehtiin ja paikallislehtiin sekä toisinpäin. Työkiertoon hakeutuminen ei välttämättä vaadi vaihtoparin löytymistä. Tärkeintä on, että vastaanottava toimitus haluaa ottaa vieraan vastaan.”
Markku Huotari, uutispäällikkö, Alma Media
”Konsernikierrossa on tällä hetkellä 11 työntekijää, joista suurin osa on toimittajia. Kaikista avoimista työpaikoista ilmoitetaan netissä, jonka kautta niitä voi hakea. Voimme järjestää kierron myös, jos löytyy vaihtohaluinen pari. Työtehtävien täytyy kuitenkin olla melko samanlaisia, jotta se voi onnistua. Noin vuoden pituisen konsernikierron lisäksi meillä on myös kolmen kuukauden minikiertoa, jossa toimittaja vaihtaa lehden sisällä toiselle osastolle.”
Hannele Seppä, henkilöstöpäällikkö, Sanoma News
