Politiikan julkisuuden pyörteessä

Tutkija Mari K. Niemen mielestä ulkoministeri Kanerva ei kaatunut tekstiviestikohuun, vaan sen käsittelyyn

Ari Virtanen

Mari K. Niemi, pohdit parhaillaan väitöskirjatutkimuksessasi, miten poliittisen johtajan kriteerit ovat muuttuneet. Toimit tutkijana myös Politiikan journalismin tila ja tulevaisuus -hankkeessa. Mitä tavoitteita hankkeella on?

Median viihteellistymisestä ja politiikan julkisuuden henkilöitymisestä puhutaan paljon. Halusimme selvittää, mitä politiikan journalismi on tällä hetkellä Suomessa.

Poliittisessa journalismissa on tapahtunut tiettyjä muutoksia. Poliitikot viihteellistävät politiikan julkisuutta jossain määrin itsekin, mutta vastapainona on myös vahvaa perusuutisvirtaa.

Tutkimuskohteina ovat viestimet, kuten Seiska ja vastaavat, joita politiikan tutkijan ei ole ehkä ajateltu lukevan. Olemme lähestyneet tutkimusaihetta laajalti ja tarkastelleet, miten politiikan uutisia tehdään.

Osallistuit Journalismin päivillä paneelikeskusteluun, jossa Ilkka Kanerva jälleen kiisti valehdelleensa tekstiviestikohun aikana. Hän myös syytti mediaa ”kivittämisestä”. Mistä arvostelet mediaa tekstiviestikohussa?

Puheenvuoroni, jossa toin esille mediaan liittyneitä ongelmia, koettiin Kanervan puolustamiseksi. Kritisoin kuitenkin Kanervan toimintaa jo kohun aikana.

Mediaa voi kritisoida liiallisesta mielikuvituksen käytöstä. Skandaalin aikana etsittiin jatkuvasti uusia asioita, joista Kanervaa voisi syyttää alkuperäisen lisäksi. Käsiteltiin oikeita asioita, mutta osittain myös vain pidettiin kohua hengissä. Minusta oli myös arveluttavaa, että Sexpon tutkijaa, seksologi Jukka Virtasta pyydettiin analysoimaan Kanervan mahdollista seksiaddiktiota.

Kanervan erosta on noin vuosi. Kaatoiko kohun julkinen käsittely Kanervan kohun syyn sijasta?

Kyllä. Sekä Kokoomus että Kanerva olisivat voineet selvitä vähemmin vaurioin. Eri juttu on, olisiko hän voinut jatkaa ministerinä.

Onko poliitikkojen yksityiselämän penkomisen taidosta muodostunut osalle mediaa onnistumisen mittari?

Mielestäni mittari on relevantti, kun löytyy väärinkäytöksiä tai muita tietoja, joilla on olennaista merkitystä poliitikon uskottavuuden kannalta.

Minulle on muutama toimittaja harmitellut sitä, että Sauli Niinistön parisuhde pysyi salassa.

Mitä toivot poliittiselta journalismilta EU-vaalien lähestyessä?

On huolestuttavaa, että suomalaiset ovat kaikista EU-maiden kansalaisista huonoiten perillä siitä, milloin vaalit järjestetään. Nyt olisi kreivin aika terästäytyä ja käsitellä enemmän eurovaaleja.

Mari K. Niemi

Kuka: 35-vuotias tutkija Turun yliopiston poliittisen historian laitoksella

Tausta: Toimittanut useita kirjoja, viimeksi teoksen Kiitos ei – kieltäytymisen kulttuurihistoriaa. Toimi H&M:llä tuotepäällikkönä ennen yliopistouraansa. Opiskellut myös vaatetusartenomiksi.

Näkemys politiikan journalismista: Parhaimmillaan informatiivista ja ajatuksia herättävää, huonoimmillaan vain huonoa

Allekirjoitus sähköpostissa: Hyvää kannattaa parantaa