Luomu tulee ja tappaa

Oikaisuissa on jotakin samaa kuin lapsissa: välillä ne saavat hihittämään hillittömästi, välillä suuttumaan silmittömästi. Aggressioita herättävät erityisesti sellaiset oikaisut, joita ei olisi koskaan pitänyt joutua lukemaan. Jotkut asiat vain pitäisi saada alun pitäen oikein.

Helsingin Sanomien uutisoiman tomaattivertailun olisi toivonut olevan sellainen.

Huhtikuun 19. päivänä lehti vertaili erilaisten tomaattien hiilijalanjälkiä toisiinsa. Syntipukki löytyi nopeasti. Juttu kertoi, että ”kun puntarissa on hiilijalanjälki, Suomessa talvella kasvatettu luomutomaatti on pahin rikollinen”. Teksti valisti myös, että ”ellei tilalla käytetä ekosähköä, ympärivuotisen luomutomaatin hiilijalanjälki on tavallista tomaattia suurempi”. Lööppi puolestaan kirkui, kuinka ”kotimainen luomu on ilmaston pilaaja”.

Aika kovia sanoja. Etenkin, kun ne eivät ole totta.

Muutama päivä myöhemmin lehti julkaisi aiheesta oikaisun. Siinä juttuun lisättiin pieni detalji: valtaosa suomalaisista luomutomaateista tuotetaan tiloilla, joilla käytetään ekosähköä ja bioenergiaa. Useimpien luomutomaattien hiilijalanjälki on siis lähellä nollaa.

Koko juttu olikin siis vain iso vitsi!

Ei kovin hauska kuitenkaan. Olisi kiinnostavaa tietää, miten vertailu vaikutti suomalaisten luomuvihannesten myyntiin. Arvelen nimittäin, että mikäli kulutus jutun takia väheni (ja oletettavaa on, että näin kävi), ei se oikaisun ansiosta ainakaan palannut ennalleen.

Oikaisun ja lapsen välillä on vissi ero. Kun lapsi huutaa ”aprillia”, aikuiset hymyilevät. Oikaisua ani harva edes noteeraa. Alkuperäinen juttu on kuin lapsen huuto: se jää soimaan korviin.