Pakkoluovutuspaketti

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Janne Virkkusen kirje lehden avustajille alkaa kuin muistokirjoitus tai irtisanomisilmoitus. ”Haluan kiittää sinua ansiokkaasta työstä, jota olet tehnyt meille vuosien varrella.”

Kirjeen loppupuolella, kuudennessa kappaleessa, Virkkunen kiemurtelee lopulta asiaansa. Sanoma News – johon kuuluvat Helsingin Sanomien lisäksi muun muassa Ilta-Sanomat, Taloussanomat, Metro sekä joukko alueellisia, paikallisia ja ilmaisjakelulehtiä – hankkii ”jatkossa kaikki taloudelliset oikeudet freelancereilta ostettavaan uuteen sisältöön”.

Tekijänoikeuskaappaus paljastuu koko karuudessaan, kun ilmenee, että Sanoma News aikoo ottaa tekijöiltä kaikki rahanarvoiset oikeudet ilman lisäkorvausta.

Sanomille uuteen menettelyyn siirtyminen on ilmoitusasia. Alan kauppatapaan kuuluu, että kertajulkaisua laajempien käyttöoikeuksien pitää heijastua palkkioihin. Samoin alan parhaita perinteitä on ollut, että tekijänoikeuksien laajentaminen on neuvottelukysymys; luovutuksen ehdoista ja korvauksista on pyritty sopimaan.

Ilmoituksen ajoitus korostaa Sanoman valitseman linjan karuutta. Taustalla on ajatus, että laman kuristamat freelancerit eivät ryhdy laajasti pullikoimaan taloudellisten tekijänoikeuksien pakko-ottoa vastaan. Linja on selvä: jos et luovuta kaikkia oikeuksia, töitä ei tipu.

Mutta väkipä ei tähän tyydy. Asiaa koskevien neuvottelujen aloittamiseen tähtääviä valtakirjoja on saatu Journalistiliittoon jo 430. Lukuisat tekijöiden yhteisöt ovat tuominneet Sanoman politiikan, mukana myös Sanomien toimitusosasto. Sanoman aikeet tuomitsevaan nettiadressiin on lyhyessä ajassa kertynyt 4 100 nimeä.

Pakkoluovutuspaketti sisältää rahanarvoisten asioiden lisäksi useita pulmallisia ulottuvuuksia. Teosten käyttöön liittyvät oikeudelliset vastuut sen sijaan sälytettäisiin tekijöille, vaikka heillä ei voi olla tietoa siitä, miten ja missä heidän työtään aikojen saatossa käytetään.