Mistä on hyvät haastattelut tehty?
Käpälöintiä, hiljaisia hetkiä, tyhmiä kysymyksiä... Haastattelukouluttaja Ria Toivola ja kymmenen toimittajaa paljastavat hyvän haastattelun salaisuuden.
Onnistunut haastattelu on monesti mystinen kokemus. Kun kaikki menee nappiin, toimittajan on usein vaikea määritellä, mikä tilanteesta lopulta teki onnistuneen. Hyvä haastattelu on monen tekijän summa. Siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi valmistautumiseen käytetty aika, haastattelupaikka sekä rento ja kiireetön ilmapiiri.
”Jos kemiatkin vielä toimivat, hieno haastattelukokemus tuntuu usein taivaan lahjalta, jonka eteen ei ole itse tarvinnut paljon tehdä. Haastattelun lainalaisuuksiin voi kuitenkin vaikuttaa. Olosuhteilla on merkitystä, mutta vähemmän kuin luullaan”, sanoo Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen haastattelukouluttaja Ria Toivola.
Toivolan mukaan haastattelu voi mennä pieleen jo ennen kuin toimittaja on kysynyt yhtäkään kysymystä. Esimerkiksi sillä, millaisen haastattelupaikan valitsee ja mitä esitietoja itsestään ja jutustaan antaa, voi vaikuttaa paljon.
”Kemian luominen alkaa odotusten luomisesta”, hän sanoo.
Myös ensitapaamisella on suuri merkitys. Haastateltavan suhtautumiseen toimittajaa kohtaan vaikuttavat esimerkiksi toimittajan mieliala, asenne ja jaksaminen, jotka kuultavat läpi puheesta.
”Haastattelu on pohjimmiltaan peliä, jossa kummallakin osapuolella on omat korttinsa. Ihminen analysoi jo ensikontaktin aikana, tuleeko keskustelusta leppoisaa jutustelua vai kaksintaistelu. Tapaamisen alkuvaiheessa kumpikin miettii, mitkä asemat otetaan.”
Se, miten toimittaja ottaa alkutilanteen haltuun, vaikuttaa koko haastateluun.
Toivola uskoo, että parhaat edellytykset onnistumiselle rakennetaan, kun toimittaja menee haastatteluun tuntosarvet ojossa. Aluksi on haisteltava, miten juuri tämän haastateltavan kanssa kannattaa toimia. Stressaantunut, kiireinen tai omissa ajatuksissaan oleva toimittaja saa vähemmän irti juttukumppanistaan kuin ystävällinen ja levollinen ihminen.
Mutta kuinka kehittyä hyväksi haastattelijaksi? Esimerkiksi perinteisellä mestari-kisälli-menetelmällä, toteaa Toivola. Hänen vetämissään koulutuksissa haastattelutaitoja harjoitellaan juuri näin: toimittajat haastattelevat muiden koehaastateltavien lisäksi myös toisiaan.
”Kun on itse haastateltavana, huomaa, miten haastattelijan kehon kieli ja asenne vaikuttavat omaan valmiuteen. Niin ymmärtää helpommin, että esimerkiksi eleillä on todella merkitystä.”
Koulutuksessa koehaasteteltaviksi kutsutaan usein myös kokeneita haastattelun antajia, kuten ammattipoliitikkoja.
Helpompaa kuin kehittyä loistavaksi haastattelijaksi on kuitenkin munata kohtaaminen täysin. Varmimmin näin tapahtuu silloin, kun toimittaja suhtautuu haastatteluun ylimielisesti tai kaikki tietävällä asenteella.
”Jos ihminen vaistoaa haastattelijasta kunnioituksen puutetta, hän menee helposti lukkoon. Onnistunut haastattelu vaatii nöyryyttä ja sitä, että on valmis lähtemään liikkeelle inhimillisestä ja tasavertaisesta asemasta. Paras lähtökohta on, kun haastateltavaa lähestyy puhtain sydämin. Luovan ja raikkaan haastattelun edellytys on, että molemmilla on hengittävä olo.”
Tampereen yliopiston täydennyskeskuksen seuraava haastattelukoulutus järjestetään marraskuussa 2009. Lisätietoja osoitteesta www.uta.fi/laitokset/tyt/online/.
Muista vastuusi
”Toimittaja on median paras asiantuntija. Kaikki haastateltavat eivät aina ymmärrä, millaisia seurauksia heille julkisuudesta voi olla. Toimittaja ei välttämättä muuta maailmaa, mutta yksittäisen ihmisen elämän kuka tahansa meistä voi tuhota. Pitää olla luottamuksen ja vastuun arvoinen. Mutta vallanpitäjien tyhmiä puheita, rasistisia ja seksistisiä juttuja ei tietenkään pidä siivota tai sensuroida.”
Anna-Stina Nykänen, Helsingin Sanomien toimittaja
Kysy tyhmiä
”Haastattelemisesta tehdään usein vaikeampaa kuin mitä sen pitäisi olla. Kuvitellaan, että lyhyt ja simppeli kysymys on tyhmä. Asia on juuri päinvastoin. Yksinkertainen kysymys, miksi tai miten, antaa paremman vastauksen kuin pitkä ja mutkikas kysymys, jossa haastattelija briljeeraa tiedoillaan. Uskalla kysyä helppoja kysymyksiä. Kysy, älä väitä. Katso silmiin, kuuntele ja esitä heti kuunnellessa mieleen tullut jatkokysymys.”
Bettina Sågbom, FST:n toimittaja
Uskalla hiljentyä
”Haastattelutilanne on usein epämukava ja epäaito, ja niin sen kuuluukin olla. Haastattelu on harvoin luonnollinen keskustelu. Työni helpottui, kun ymmärsin tämän. Jutun kannalta ei ole oleellista, miten kemiamme toimivat, vaan se, mitä saan haastateltavan sanomaan.
Yritän mennä haastattelutilanteeseen ilman ennakkoluuloja. Julkisuuden henkilöihin suhtaudun aivan kuin en tietäisi heistä mitään. Haastateltava aistii, että otan haastattelun ja työni vakavasti. Sen jälkeen haastateltava alkaa auttaa minua.
Nykyään uskallan pitää haastattelussa hiljaisia hetkiä. Silloin haastateltava alkaa lähes aina täyttää hiljaisuutta puhumalla. Joskus vihjaus siitä, että haastattelu on loppumassa, saa tottumattoman haastateltavan rentoutumaan. Monesti viimeiset kymmenen minuuttia ovat jutun kannalta tärkeimmät.”
Hanna Jensen, vapaa toimittaja
Tee läksysi ja yllätä
”Pitää ehdottomasti tietää ja sisäistää, millaista ihmistä on menossa tapaamaan. Esimerkiksi Alpo Suhoseen uppoaa erilainen small talk kuin Amin Asikaiseen. Tietämyksellään voi sopivassa määrin brassailla, mutta itsestään ei silti kannata tehdä typerystä. Kannattaa hankkia haastateltavasta jokin aivan kreisi tai yllättävä tiedonjyvä, joka voi olla kuriositeetti tai anekdootti. Sen kertominen vapauttaa tunnelman ja johtaa keskustelun parhaimmillaan ennalta arvaamattomille urille.”
Pekka Holopainen, IS Urheilun toimittaja
Tarkkaile kohdettasi
”Haastattelijan tärkein työkalu ei ole lehtiö, kynä tai nauhuri, vaan silmät. Korviakin pitää käyttää, mutta ihan yhtä tärkeää on seurata, miten haastateltava puhuu, käyttäytyy ja reagoi. Kun kirjoitan haastattelussa muistiinpanoja, noin kolmasosa huomioistani käsittelee sitä, mitä haastateltava tekee tai miltä hän näyttää. Siksi minun ei tarvitse kirjoittaa juttuuni, että haastateltava näyttää rehvakkaalta. Voin kirjoittaa, että hän ristii kädet päänsä taakse, nostaa jalat pöydälle ja nojaa taaksepäin. Siinä on iso ero.”
Laura Mattila, Olivian toimittaja
Kunnioita ihmistä
”Toimittaja on ihminen, aivan kuten haastateltavakin. Näin ihmiset kohtaavat toinen toisensa. On tärkeää muistaa katsekontakti. Kunnioita haastateltavaa, mutta ole silti kriittinen. Joskus empatia ja huumori auttavat kovasti. Muista, että useimmiten haastateltava on oman alansa spesialisti, eikä sinun ei tarvitse ryhtyä kaikkien alojen asiantuntijaksi. Valmistaudu haastatteluun, mutta älä kädet nyrkissä. Ole oma itsesi.”
Lauri Karhuvaara, MTV3:n Huomenta Suomen toimittaja
Pistä itsesi likoon
”Huumori on mielestäni tärkeä väline toimittajan työkalupakissa. Vaikka asia olisi kuinka kimurantti, on hyvä muistaa olla kohtelias. Hymy riisuu aseista ja auttaa pääsemään lähelle. Koskettaakin voi, jos vieras puhuu liikaa tai pyrkii varastamaan koko show’n muilta haastateltavilta. Sain kerran Timo Soinin hiljaiseksi tarttumalla häntä kädestä kiinni Ajankohtaisen kakkosen teema-illassa. Hellä mutta jämäkkä ote sai ison miehen jopa hieman kalpeaksi. Hyvin tehdyn taustatyön lisäksi pitää panna itsensä likoon. Katse silmiin pois papereista ja hymyä huuleen – niin avautuu pinttyneinkin poliitikko.”
Jan Andersson, Ylen A-talkin toimitussihteeri
Ole avoin ja neutraali
”Lainaan kanadalaista John Sawatskya. Hänen mukaansa hyvä kysymys on avoin, neutraali ja yksinkertainen.”
Simo Sipola, Ylen MOT-ohjelman toimittaja
Muista ketä jututat
”Pitää osata erottaa haastattelut, joiden aiheena on esimerkiksi yritys, jota haastateltava edustaa, ja jutut, joissa jutun aiheena on haastateltava itse. Minulla on enemmän kokemusta jälkimmäisistä.
Kun haastateltava ei ole ammatillisessa roolissa, toimittajankaan ei tarvitse olla. Olet vain tuntemattoman ihmisen kanssa, ja juttelette hänestä. Se on kuin terapiaa, kuuntelemista, kyselemistä ja odottelua. Tarkkailet häntä, yrität selvittää tapauksen.
Sinulla on lupa kysyä haastateltavan asioista, se kuuluu asetelmaan. Saat olla utelias hänen suhteensa. Kun haastattelin Hjallis Harkimoa viitisen vuotta sitten, hän sanoi puhelimessa: ’Niistä naisista mä en sitten puhu mitään.’
Vastasin: ’Kamoon, ei susta voi mitenkään tehdä juttua ilman, että puhutaan niistä naisista.
Hjallis oli suoranuottinen tyyppi. Hänelle saattoi sanoa mitä vain. Niistä naisista puhuttiin paljon.”
Teppo Sillantaus, Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimitussihteeri
Kuuntele
”Yritän olla analysoimatta liikaa ihmisen motiiveja. En keskity siihen, mitä haastateltava mahdollisesti ajattelee, vaan siihen, mitä hän sanoo ja tekee. Ihmisten kommentit tuomitaan usein puuttumalla sanojen takana piilevään motiiviin. Päätellään, että haastateltava sanoo niin ja näin, koska on kommunisti/uusliberalisti tai koska hänellä on ongelmia miesten/naisten kanssa. Tietysti täytyy olla selvillä siitä, miksi SAK:n, EVA:n tai Nordean edustaja puhuu tietyllä tavalla. Pyrin myös kohtuuteen. En halua potkia maassa makaavaa.”
Tuomas Enbuske, Ylen toimittaja
