Professori tyrmää sopimuksen
”Tyhjää puhetta. Lain määräys on pakottava.”
Näin tyrmää informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Jukka Kemppinen Sanoma Newsin freelancereilleen tarjoaman sopimuksen vastuulausekkeen. Sanoma News toimitti huhtikuun lopulla kaikille freelancereilleen sopimuksen, jonka mukaan tekijä on vastuussa kaikista mahdollisista oikeuksia koskevista kolmannen osapuolen vaatimista korvauksista, oikeudenkäyntikuluista ja muista kustannuksista.
Jos siis esimerkiksi haastateltava haastaisi toimittajan oikeuteen sitaattinsa käyttämisestä väärässä yhteydessä, sopimuksen mukaan toimittaja olisi asiasta yksin vastuussa.
Jukka Kemppisen mukaan näin ei voi olla:
”Väärinkäyttötilanteissa vastuu ei ole yksin tekijällä, vaan myös käyttäjällä.”
”Tapaus osoittaa sen, minkä olen huomannut usein aiemminkin: Sanoman sopimusjuristien asiantuntemus ei ole yhtiön koon edellyttämällä tasolla. Vastuulauseke on poimittu amerikkalaisista sopimusmalleista, eikä se todellakaan vapauta Sanomaa automaattisesti vastuusta.”
Vastuulausekkeen lisäksi sopimus veisi tekijöiden kaikki nykyiset ja tulevat taloudelliset oikeudet ja antaisi julkaisijalle mahdollisuuden aineiston muuttamiseen ja edelleen luovutukseen – ilman lisäkorvausta.
Sopimuksesta aiheutuvien muuttuvien toimituskäytäntöjen on myös epäilty rikkovan journalistin ohjeita. Kun ohjeissa selvästi ilmaistaan, että haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään, sopimuksen pelätään romuttavan journalistin ohjeet. Onko tämä mahdollista?
Ei, sanoo Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen.
”Nykyisissä journalistin ohjeissa lähdetään siitä, että aineistoa voidaan käyttää konsernitasolla. Se haastateltavan olisi hyvä tietää. Jos kuvattava joutuu jollakin tavalla sellaiseen yhteyteen, joka hänen kannaltaan on kiusallinen, hän voi asiasta valittaa ja sitä voidaan tutkia”, hän sanoo.
Hyvärisen mielestä sopimusasia on pääosin taloudellinen ja yksityisoikeudellinen kysymys.
Jukka Kemppisen mielestä sopimus saattaa kuitenkin vaarantaa haastateltavan oikeusturvan, mikäli haastateltavan sanomisia voidaan käyttää missä ja miten tahansa.
”Se on mahdollista ja sitä on myös syytä pelätä. Voisin heti paikalla luetella useita sellaisia viestimiä, joissa en haluaisi lainkaan esiintyä ja joissa huoli viestin muuttumisesta on heti mielessä.”
Sanoma Newsin mukaan sen freelancereilleen toimittama sopimus on alan käytäntöjen mukainen. Asia ei kuitenkaan pidä paikkaansa; jopa Sanoma-konsernin sisällä on käytössä useita erityyppisiä sopimusmalleja. Esimerkiksi Sanoma Magazines Finlandin freelancereilla on erilainen sopimus.
Journalistiliitto vaatii, että sopimus vedetään pois ja uudesta, kohtuullisemmasta versiosta aloitetaan neuvottelut. Tekijänoikeusjärjestöt puolestaan valmistelevat sopimuksen riitauttamista markkinatuomioistuimessa, kilpailuvirastossa ja tekijänoikeusneuvostossa, mikäli tekijät pakotetaan allekirjoittamaan.
Jos Sanoman sopimus hyväksytään, vaarana on, että muut mediatalot seuraavat perässä.
Alan käytännöt vaihtelevat
Talentum ja Yhtyneet Kuvalehdet
Journalistiliitto on ollut neuvottelemassa kummankin freesopimuksista. Talentumilla toimeksiantajana oleva lehti voi käyttää aineistoa vapaasti omassa toiminnassaan, mutta ei koko kustannustalon laajuudessa. Uusiin tuotteisiin käyttö sovittu vain kyseisen lehden brändin alla. Kummankin lehtitalon freelancereilla on oikeus lisäkorvaukseen aineiston laajemmasta käytöstä.
Sanoma Magazines Finland
Yksikön lehdistä Meidän perhe ja Vauva ovat alkaneet vaatia samanlaista oikeuksien luovutusta kuin Sanoma News. Muissa julkaisuissa asia ei ole ollut esillä. Free on voinut työskennellä niille myös omalla sopimuksella tai ilman sopimuksia. SMF on sopinut asiasta liiton kanssa joulukuussa 2007.
Keskisuomalainen
Avustajasopimuksella luovutetaan laajat oikeudet. Journalistiliiton kyselyssä 2007 kolmasosa talon avustajista kertoi allekirjoittaneensa sopimuksen. Freelancerille jää oma rinnakkainen käyttöoikeus.
Turun Sanomat
Toimittajilla ei ole kirjallista avustajasopimusta.

