Brysseliin ovia aukomaan

Euroopan unionin päätöksentekoprosessi on tunnetusti sekava ja salakähmäinen. EU-parlamentin työryhmissä käsitellään parhaillaan asetusta, joka määrittelee kansalaisen oikeuksia saada tutustua parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin.

Kuulostaa hienolta, mutta tosiasiassa uuden asetuksen kuudestatoista ehdotuksesta vain yksi lisää avoimuutta, loput vähentävät sitä.

Kesäkuun EU-parlamenttivaaleissa on ehdolla kymmenen suomalaista toimittajaa. Journalistin haastattelukierroksella he kaikki ilmoittautuivat kannattamaan avoimuuden lisäämistä. Mutta mitä he avoimuudella tarkoittavat?

Umayya Abu-Hanna, vihreät:

”Haluan tehdä Euroopan Unionissa näkymättömän näkyväksi. On kyse sitten esimerkiksi kauppa- tai ulkopolitiikasta, meidän pitää tehdä näkyväksi myös se, miten tehdyt päätökset vaikuttavat esimerkiksi siirtolaispolitiikkaan.”

Leena Hietanen, sosialistinen työväenpuolue:

”Suurin ongelma on se, että unionista kirjoittavat toimittajat pilaavat unionin asioiden esittelyn. He seuraavat asioita sellaisesta vinkkelistä, että he eivät osaa tehdä asioita kiinnostaviksi.”

Johanna Korhonen, keskusta, sit.:

”Olen ehdottomasti maksimaalisen asiakirjajulkisuuden kannalla. Salailu on tauti, joka leviää, jos sitä ei vastusteta. Komissiolla on aloiteoikeus, mutta aloitteiden taustalla vaikuttavat voimakkaat intressitasot ja yritysmaailman lobbaus pitäisi saada entistä läpinäkyvämmiksi.”

Björn Månsson, ruotsalainen kansanpuolue:

”Julkisuus ja avoimuus pitää laajentaa myös veroparatiiseihin, pankkien roskalainoihin, optioihin ja bonuksiin ja vaikka mihin.”

Petri Sarvamaa, kokoomus:

”EU on jatkuvasti vaarassa lähteä hajaannnuksen tielle ja suurin paine tulee jäsenvaltioiden sisältä esimerkiksi sisäpoliittisista syistä. Kytkös avoimuuteen tulee siitä, että EU on Suomessakin hyvin etäinen. Jos silloin tulee vähänkään vaikutelma, että EU tuntuu kaukaiselta ja lisäksi asioita tehdään kansalaisia kuulematta ja heidän ulottumattomissaan, EU ei ole enää mielekäs.”

Terttu Savola, köyhien asialla:

”Uskon siihen, että jos on tarkkaavainen ja huomaa, että asioita ei tuoda avoimesti esille, asia pitää nostaa esille. Päättäjien pitää aloittaa parannus itsestään.”

Päivi Storgård, ruotsalainen kansanpuolue:

”Kyse on suuresta periaatteellisesta kysymyksestä, mutta sitä ei voi nostaa yli muiden, sillä kaikilla ihmisillä on erilaiset tarpeet ja kullakin oma agendansa.”

Pasi Toiviainen, vihreät:

”Omalla asialistallani ykkösenä on pelastaa planeetta. Avoimuus ei ole kärjessä, mutta kuuluu toimivan yhteiskunnan periaatteisiin. Ilman läpinäkyvyyttä vallankäyttö johtaa erilaisiin ongelmiin, korruptioskandaaleihin ja nykyinen talouskriisikin olisi voitu mahdollisesti välttää suuremmalla läpinäkyvyydellä ja sääntelyllä.”

Nils Torvalds, ruotsalainen kansanpuolue:

”Ongelma on komission aloiteoikeus. Piru, jos hänkään, pystyy selvittämään, mitä näiden aloitteiden taustalla on ja mitä polkuja pitkin ne ovat tulleet. Tarvitaan suorasanaisia poliitikkoja selvittämään asioita ja kertomaan niistä kansalaisille. Se tarkoittaa sitä, että välillä pitää uskaltaa ottaa turpaansakin.”

Tuulikki Ukkola, kokoomus:

”Sananvapaus ymmärretään meillä joskus toimittajan vapautena, kuten lähdesuojan romutusaikeista voi päätellä. Asia on jotenkin vinksahtanut päälaelleen. Suuri huolenaiheeni on myös se, että Suomi on viime vuosina saanut runsaasti langettavia tuomioita Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimesta ja olemme romahtaneet sananvapaustuomioissa kymmenen Euroopan pahimman maan joukkoon.”