Jokapäiväiset miestenlehtemme

Lehdistöä tavataan syyttää mies­näkökulman korostamisesta ja naisten unohtamisesta, vaan mitä kertovat kylmät luvut?

Otimme tarkasteluun kuusi sanomalehteä – Helsingin Sanomat, Aamulehden, Keskisuomalaisen, Kalevan, Iltalehden ja Västra Nylandin – ja laskimme, kuinka monta miestä ja naista niiden sivuilla yhden päivän aikana esiintyy. Testipäiväksi osui keskiviikko 20. toukokuuta.

Yhteensä lehdissä esiintyi 1 737 ihmistä, joista 72 prosenttia oli miehiä. Kuvissa miesten osuus oli 65 prosenttia ja tekstissä 74 prosenttia.

”No huh!” tutkija Liina Puustinen Helsingin yliopiston viestinnän laitokselta puuskahtaa kuulleessaan tuloksista. ”Olen yllättynyt, että luvut ovat Suomessa yhä noin murskaavat.”

Kertooko tulos enemmän mediasta vai siitä yhteiskunnasta, josta media raportoi?

”Kyllä se kertoo nimenomaan myös mediasta, koska esimerkiksi haastateltavien valitsemisessa on aina kyse toimituksellisista päätöksistä”, Puustinen sanoo.

Tarkastelluista lehdistä eniten naisia esiintyi Västra Nylandin ja Iltalehden sivuilla (molemmissa 35 prosenttia), vähiten Helsingin Sanomissa ja Kalevassa (molemmissa 23 prosenttia).

Osastokohtaiset erot olivat selkeät, ja kaikissa lehdissä samansuuntaiset. Kotimaan uutisissa naisia oli 35 prosenttia, kulttuurisivuilla 26 prosenttia, taloussivuilla 21 prosenttia, urheilusivuilla 13 prosenttia ja ulkomaansivuilla vain yhdeksän prosenttia.

Lievän poikkeuksen yleiseen miesvaltaan muodostivat ajankohtais-, viihde- ja teemasivut. Niillä naisten yhteenlaskettu osuus oli 40 prosenttia. Nainen näyttää siis päätyvän huomattavasti helpommin esimerkiksi juttuun, jossa testataan erilaisten pakkausten avaamista kuin niin kutsutun ”kovan uutisen” kohteeksi tai kommentoijaksi.

Kuvissa tämä tendenssi oli vielä vahvempi. Lehtien kuva-aineisto jaettiin kahteen ryhmään: uutiskuviin ja muihin kuviin. Uutiskuvissa miehiä oli selkeästi enemmän (73 prosenttia) kuin naisia, mutta muiden kuvien kategoriassa oli niukka naisenemmistö (55 prosenttia).

Suomessa ei ole systemaattisesti tutkittu, miten paljon naiset ja miehet näkyvät tiedotusvälineissä, kertoo yliassistentti Iiris Ruoho Tampereen yliopiston journalismin tutkimusyksiköstä.

Muutama tuore tutkimus aiheesta kuitenkin on, esimerkiksi vuosien 2006 ja 2008 uutisseurantatutkimukset, joissa sanomalehtien lisäksi laskettiin miehet ja naiset myös televisiosta, radiosta ja verkkouutisista.

”Tulokset olivat hyvin samankaltaiset kuin tämä Journalistin selvitys”, Ruoho kertoo.

Ruohon mielestä merkille pantavaa on, että naisten osuus uutisissa ei ole vuosien saatossa lisääntynyt, vaikka esimerkiksi naispäättäjien ja yritysjohtajanaisten määrä on noussut. Median välittämä kuva maailmasta on hänen mukaansa konservatiivisempi ja miehisempi kuin maailma tosiasiassa onkaan.

”Kyse ei varmaankaan ole kenenkään pahantahtoisuudesta. Toimittajat, kuten kaikki ihmiset, tekevät usein valintoja tiedostamattaan, eikä erilaisten ihmisryhmien näkyvyyttä pysähdytä pohtimaan tasa-arvonäkökulmasta.”

Tutkimuksissa on havaittu, että tiedotusvälineissä naisista myös puhutaan eri tavalla kuin miehistä. Esimerkiksi ulkonäkö tai siviilisääty mainitaan naisten kohdalla selvästi useammin.

Tämä näkyi myös 20. toukokuuta. Esimerkiksi Keskisuomalaisen jutussa vihreiden naispuolisesta eurovaaliehdokkaasta aviomies ja lapset mainittiin jo ensimmäisessä virkkeessä. Saman lehden urheilusivuilla kerrottiin, että ”superpirtsakan” aerobic-urheilijan ”elämään kuuluu avomies, mutta hän asuu toistaiseksi yksin kerrostaloasunnossa Jyväskylässä”.

Urheilusivuilla lehtien väliset erot sukupuolten esillepääsyssä olivat suurimmillaan. Keskisuomalaisen urheiluosasto oli tarkastelupäivänä vähiten miehinen: 36 miestä, 15 naista. Toisessa ääripäässä olivat Iltalehti (49 miestä, kaksi naista) ja Helsingin Sanomat (60 miestä, neljä naista).

HS:n urheilusivuilla esiintyneistä naisista kaksi oli junioriurheilijoiden äitejä ja yksi juniorivalmentaja. Ainoa lehteen haastateltu naisurheilija oli taitoluistelija Laura Lepistö, ja hänkin uutisessa, jonka otsikko oli ”Miesluistelijat tuohtuivat Laura Lepistön kommentista” (Lepistön oli väitetty luonnehtineen suomalaisia miesluistelijoita naismaisiksi).

Kaikkein stereotyyppisimmät käsitykset sukupuolten rooleista esiintyivät jutuissa, jotka liittyivät kodinhoitoon ja muihin arkiaskareisiin: kuvissa nainen käyttää kodinkonetta ja tekstissä mies kertoo, kuinka se toimii.

Tutkijat uskovat, että yhden päivän lehtien perusteella tehty laskelma kuvastaa melko hyvin todellista tilannetta. Entä miten testipäivän uutisanti vaikutti tuloksiin?

Sattumanvaraisesti valittu päivä oli uutisanniltaan melko tavallinen. Etusivujen aiheita olivat muun muassa VR:n säästöt, Somalian merirosvot, luvattomat itärajan ylittäjät, kierrätys ja Paula Koivuniemen festarikesä.

Päivän ykkösuutiseksi voitaneen laskea helsinkiläiseen perushoitajanaiseen kohdistuva epäily neljän potilaan myrkyttämisestä, joskin Kaleva jätti etusivullaan murhaepäilyt uutisoimatta ja Västra Nyland ohitti aiheen tyystin. Iltalehti puolestaan omisti asialle kolme ensimmäistä uutisaukeamaansa.

Laskelmista jätettiin pois mainokset, mielipidekirjoitukset, tv-sivut, nekrologit, kuolinilmoitukset ja urheilusivujen tulosluettelot.

Joissakin lyhyissä uutisissa sukupuoli oli jätetty kokonaan mainitsematta. Lukija sai itse päätellä, tarkoitetaanko ”rauhanturvaajalla”, ”roska-auton kuljettajalla” tai ”A-nuorilla” miehiä vai naisia.