Ikonista tavarataivaaksi

Kirjoittaja on UP-uutispalvelun toimittaja.

Ruskeita puunaamioita, seeprakangasta ja tummaa puuta. Yhteensä kolme aukeamaa afrikkalaistyylistä sisusta. Ei siinä mitään, kivahan näitä juttuja on lueskella. Mutta mitä ihmettä ne tekevät ammattiliiton lehdessä? Toisessa pelmahtavat vastaan viherkasvivinkit ja kevätkenkien kavalkadi.

Tuskin yksikään meistä kaipaa lehtikyhäelmiä, joihin taitettiin jäsenten kirjoituksia ja harrastajatason kuvia. Antia ryyditettiin muutamalla kokousjutulla ja puheenjohtajan katselmuksella. Toisinaan mukaan mahtui ammattitoimittajan ”vaikeasta aiheesta” laatima artikkeli.

Yhtä vierailta tuntuvat kymmenenkin vuoden takaiset jäsenlehdet. Kukapa enää jaksaisi lukea aviisia, jonka joka toisella aukeamalla on valokuva liiton puheenjohtajasta. Välillä hän vierailee työpaikalla, tuossa rupattelee pääluottamusmiehen kanssa ja tässä ripustaa kultaista ansiomerkkiä seniorijäsenen rintapieleen. Lisäksi vielä kokousjuttu puheenjohtajan kuvan kera. Ja kyllä, esimerkki on Suomesta.

Toista on nyt. Kunnianhimo on kasvanut ja nälkä sen myötä. Ideoita varastetaan eurooppalaisten sisarliittojen lehtiä myöten. Parhaimmillaan luvatta otetusta ”pistokkaasta” jalostuu aivan uudenlainen omaa jäsenkuntaa palveleva juttu, jopa juttusarja.

Tietty häpeilemättömyys kuuluu asiaan. Niin pitääkin. Metalliliiton Ahjon kansikuvatyttönä ja useimmiten -poikana on ihan tavallinen duunari. Mitäs sitä kaunistelemaan? Tätä me olemme.

Liittolehdissä avarretaan ammattikuvaa, tehdään jäsenten töitä tutuiksi muille jäsenille ja muistutetaan edunvalvonnan haasteista. Puheenjohtaja kirjoittaa palstallaan ajankohtaisista asioista, muttei enää kaikissa.

Paria poikkeusta lukuun ottamatta ay-lehdet ovat journalistien huomassa. Kokonaisen ammattialan tai -alojen joltinenkin hallitseminen vaatii asiantuntemusta. Niistä ja työmarkkinoiden kiemuroista kirjoittamiseen tarvitaan tiukkaa ammattitaitoa. Sitä näyttää löytyvän kiitettävässä määrin.

Siksi soisin, että ay-lehdet pysyisivät ammatti- ja työelämälehtinä. Päivä julkkiksena -jutut ja tavarataivas säilykööt puolestani yleisaikakauslehtien omaisuutena. Tietysti joku keksii nyt esitellä työttömän paperimiehen tuoreimmat sisustusideat. Siitä vaan. Sen jutun luen mieluummin muualta kuin ay-lehdestä.