Pyhimyksiä uutisdeskistä
Tuskin on kuuluisuuden ruumis jäähtynyt, kun julkinen joukkosurun rituaali jo pyörii. Jalusta kasvaa pilviin, sillä vainajille ei irvailla.
Autokolarissa liiskaantuneesta prinsessa Dianasta ei olisi tullut jumalhahmoa ilman mediaa. Yhtä suuri joukkosurun kampanja seurasi Michael Jacksonin kuolemaa. Tämän viereen omalle jalustalleen, hieman Elviksestä etuviistoon ylennetään aikanaan Madonnakin.
Ilman uutisdeskien pyhitysrituaalia ei olisi tiedetty, että Juice Leskinen oli jopa näytelmäkirjailijana parasta A-ryhmää, Spede Pasanen sananmukaisesti nero ja Ere Kokkonenkin erittäin nerokas taiteilijasuuruus. Tai että aivan koko kansa rakasti Irwiniä ja että Kyllikki Virolainen vaikutti rajusti moderniin 2000-luvun naisihanteeseen.
Ilta-Sanomien päätoimittajan Reijo Ruokasen mukaan artistien ja muiden kansansuosikkien muisteloissa ei ole pakko vältellä ikäviäkään asioita, mutta sävyä valitessaan IS haluaa olla tarkka:
”Vainajaa ei tarvitse tökkiä. Michael Jacksonin kuoltua piti käyttää malttia, mutta ei siinä mitään peiteltykään. Jopa 30–40 vuotta kestänyttä ura tarkastellessa monet negatiiviset tapahtumat alkavat näyttää pienemmiltä. Ja onhan ainakin tässä maassa vanha tapa, ettei vainajille mennä irvailemaan.”
Julkisessa jäähyväisrituaalissa pelataan erittäin vahvasti tunteella. Ruokanen selittää tätä sillä, että moni edesmennyt artisti on elämäntyölläänkin vedonnut yleisön tunteisiin.
”Se tulee väkisinkin näihin tilanteisiin, joissa luodaan retrospektiivejä entisestä elämästä ja urasta. Mutta silti näitä juttuja kirjoitetaan ammattilaisina. Tunne kulkee mukana myös kuvavalinnoissa. Osaltaan layoutkin välittää ja luo tunnetta muistelojuttuihin.”
Kuollut julkkis on antoisa kohde. Aiheeseen voi palata yhä uudelleen hautajaisten, perinnönjaon, kuoleman vuosipäivien, menneisyydestä löytyvien paljastusten ja jälkeläisten muisteloiden kautta.
Juuri iltapäivälehdet näyttävät satsaavan yhä enemmän julkisuuden henkilöiden kuolemaan liittyvän uutisointiin ja jälkihoitoon.
”Iltapäivälehti pystyy omistamaan enemmän sivutilaa yhden asian aineistolle kuin broadsheet. Isommat paketit kuten tunnetulle artistille omistettava kokonainen liite ovat meidän leipälajiamme. Siihen tarvitaan viihteeseen erikoistunutta toimituskuntaa, laaja kontaktiverkko ja kyky operoida yli osastorajojen. Silti tähän ei ole mitään kaavaa tai automaattia. Ratkaisemme tapauskohtaisesti ja muun uutistilanteen perusteella, tehdäänkö esimerkiksi liite”, Reijo Ruokanen sanoo.
Jos Michael Jackson olisi kuollut silloin kun neljässä talviolympialaisten lajissa kilpailee suomalaisia ernnakkosuosikkeja, Ilta-Sanomat olisi Ruokasen mukaan ollut paljon vaikeamman valinnan edessä.
”Suomea lännempänä yhdelle aiheelle, tapahtumalle ja henkilölle omistautumista näkee enemmän, vaikkei kyse ole edes kuolemasta. On sitä täälläkin ollut iät ajat, mutta ehkä rima on meillä korkeammalla. Madonnan kohdalla se ylittyi. Luulen, että tämän tyyppisiä ratkaisuja nähdään meilläkin yhä enemmän”, päätoimittaja Ruokanen sanoo.
