Ensimmäinen nainen

”Elämän kulku on tämä: miehet tekevät ja naiset saavat lapsia. Se on tässä se suurin este. Kun valitset jonkun nuoren etelän naisen tehtävään, seuraava ilmoitus on äitiysloma.”

Näin julisti Turun Sanomien toimitusjohtaja Keijo Ketonen kolme vuotta sitten Helsingin Sanomien haastattelussa. Lausunto sai aikaan mittavan keskustelun.

Nämä ajat taitavat olla ohi. Aivan hiljattain Turun Sanomat ilmoitti nostavansa kakkospäätoimittajan paikalle naisen – ensimmäistä kertaa lehden historiassa. 52-vuotias Riitta Monto siirtyy tehtävään kulttuuritoimituksen esimiehen paikalta. Millainen ihminen Monto on? Ja mitä hän ajattelee työskentelystä miesvaltaiseksi koetussa Turun Sanomissa?

Aivan Turun Sanomien toimituksen vieressä kohoaa kaupungin uusi pääkirjasto. Riitta Monto ehdottaa tapaamispaikaksi rakennuksen sisäpihaa. Hän on talosta selvästi mielissään. Kirjasto on koristeltu nykytaiteilijoiden töillä.

”Minua ilahduttaa, kun jo rakennusvaiheessa on tehty tilaa taiteelle.”

Monto ehti työskennellä kulttuuritoimituksen esimiehenä neljä vuotta. Sitä ennen hän viihtyi pitkään sähköisessä medi­assa. Tulevassa pestissään Monto vastaa kulttuurista, liitteistä sekä Turku TV:stä.

”Olen aina halunnut, että lehteä kehitetään. Tarjouksessa sanottiin, että kulttuuria painotetaan”, hän sanoo innoissaan.

Monton nimityksen lisäksi Turun Sanomissa tapahtuu muitakin muutoksia. Vastaavana päätoimittajana aloittaa Kari Vainio. Hän on työskennellyt kakkospäätoimittajana jo kevään. Kolmantena päätoimittajana jatkaa Kalle Heiskanen, jonka asemapaikka on Helsinki.

Päätoimittajien valinta oli mutkia täynnä. Tänä ja viime vuonna vastaavia päätoimittajia on ollut peräti kolme. Raimo Vahtera ja Aimo Massinen jäivät nopealla aikataululla eläkkeelle. Markku Salomaa taas sai lähtöpassit vain puolen vuoden jälkeen.

Kari Vainion nimitystä ykköspäätoimittajaksi osattiin odottaa, mutta Monton valinta yllätti monet. Toimituksesta kerrotaan, että heille oli yllätys, kun uusia päätoimittajia valittiin enemmän kuin yksi. Toimitusjohtaja Ketonen ei ole koskaan aiemmin saanut yhtä suuria aplodeja tekemästään päätoimittajavalinnasta kuin nyt.

”Riitta Monto on ollut vahva radiossa, ja vielä yksityisessä radiossa, missä pitää tehdä jumalattomasti töitä. Annoin hänen perustaa meidän tv:n. Hän oli pätevä tyttö, ja annoin hänelle kulttuurin. Minusta päätoimittajuus oli looginen jatko uralle.”

Monto saa kehuja myös muilta suunnilta. Esimerkiksi Naantalin musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Tiina Tunturi on työskennellyt hänen kanssaan vuosia. Tunturi kuvailee Montoa sydämelliseksi, empaattiseksi ja lämpimäksi ihmiseksi, joka arvostaa kulttuuria ja perehtyy taustoihin huolella.

Kehuja tulee myös toimitustasolta. Heti valinnan jälkeen osasto lähetti viestin, jossa valituille annettiin 110-prosenttinen tuki.

Turun Sanomat on siis astunut 2000-luvulle ja valinnut johtoonsa naisen. Silti suurimpien sanomalehtien vastaavat päätoimittajat ovat edelleen kaikki miehiä.

Kokeeko Monto olevansa Turun Sanomien mainetta kiillottava kiintiönainen?

”En missään tapauksessa. En myöskään ajattele olevani naispäätoimittaja. Minulle on selvää, että tasa-arvo on jo itsestäänselvyys. Toisaalta koen myös, että suuri perheeni on tuonut vain arvostusta.”

Montolla on neljä 16–24 -vuotiasta lasta. Radion päätoimittajaksi hänet valittiin suoraan kolmannen äitiysloman jälkeen. Kun Monto siirtyi televisioon, perheeseen oli juuri adoptoitu Kiinasta neljäs lapsi. Suuri lapsimäärä on naisjohtajalle poikkeuksellista. Yleensä johtajanaisilla lapsia on keskimääräistä vähemmän.

”On persoonakysymys, miten saa organisoitua työasiat ja henkilökohtaisen elämän niin, että aika riittää kaikkeen. Erityisesti se, millainen puoliso on, on tärkeää. Molempien on kunnioitettava toistensa töitä ja oltava valmiita joustamaan.”

Turun Sanomia on kutsuttu pitkään urheilulehdeksi, jota ryyditetään kuolinilmoituksilla. Miten kulttuuritaustainen Monto kokee asian?

”Urheilun seurantaa ei hylätä, mutta kulttuurin asemaa olemme nostaneet jo nyt”, hän sanoo.

Hän kuvailee itseään uudistusmieliseksi ja äärimmäisen itsepäiseksi, mikä on näkynyt hänen kultuuritoimitusaikanaan. Kulttuuri näkyy pääkirjoituksissa ja pääuutissivuilla useammin kuin ennen, ja hän vakuuttaa, että sama meno jatkuu.

”Jos kulttuuriaihe ja jokin toinen aihe taistelevat pääuutisen paikasta, kulttuuriaihe ei kovin helposti väisty – jos se vain kantaa. Ihmisillä on vapaa-aikaa, ja kulttuuritapahtumissa käydään paljon. On helppo perustella, miksi niistä kirjoitetaan.”

Entä mikä on Monton oma suhde kulttuuriin?

”Olen puhdasverinen humanisti, joka teki 20 vuotta uutistyötä. Neljä vuotta sitten sain mahdollisuuden keskittyä kulttuuriin, eikä minun tarvinnut vähääkään kiinnostua esimerkiksi jätteenpolttolaitoksen sijoituspaikasta.”

Itse Monto ei ole lapsuusvuosiensa jälkeen harrastanut musiikin soittamista sen enempää kuin vaikkapa näyttelemistä. Perheessä musikaalisuus on kuitenkin vahvasti esillä: puoliso on ammatiltaan musiikinopettaja ja kaikki lapset harrastavat musiikkia tai muita taiteita. Yksi lapsista harrasti ennen jalkapalloa. Tämän ensimmäisiin peleihin Monto otti kirjan mukaan, kun epäili viihtymistään.

Perheensä kanssa Montolla on tapana myös matkustaa. Hän on jo vuosikymmenten ajan viettänyt noin kuukauden vuodessa eri puolilla Eurooppaa. Matkoilla hänellä on tapana lukea sanomalehtiä ja elää paikallisten tavoin.

Vaikka Monto on työelämässä uudistushaluinen, yksityistä elämäntapaansa hän ei halua muuttaa – ei, vaikka ulkoinen paine kuinka kasvaisi.

”Minusta on tosi ikävää, että matkustamiseenkin liittyy nykyään syyllisyyttä. Minusta on järkyttävä ajatus, että meidän pitäisi vain pysyä Suomessa, koska asumme näin kaukana. Pitäisi voida matkustaa ilman huonoa omaatuntoa siitä, kuinka se rasittaa ilmastoa”, hän toteaa spontaanisti haastattelun lomassa.

Toimitusjohtaja Ketosen sovinististen lausuntojen lisäksi Turun Sanomien imagoa ovat piinanneet viime keväänä käydyt yt-neuvottelut. TS-yhtymä vähensi työvoimaansa lähes sadalla henkilöllä. Toimituksen vahvuus pieneni 140 työntekijästä hieman alle 120 henkeen. Huhut kulkevat, että väki vähenee entisestään. Onko näin?

Suoraa vastausta ei tule.

”Yle kertoi, että prosessit Turun Sanomissa jatkuvat, että kyse on 35 henkilöstä ja kaikista yksiköistä. Näen silti, että tämä, mikä nyt tapahtuu, on se kaikkein suurin asia.”

Nyt tapahtuvalla Monto viittaa syksyllä päättyviin määräaikaisuuksiin ja irtisanottujen työntekijöiden jäämiseen pois töistä. Toimituksessa mietitäänkin, kuka nyt kaikki työt tekee.

”Käytännössä jostakin joudutaan luopumaan”, tuore kakkospäätoimittaja toteaa. Mutta mistä, sitä hän ei halua tarkentaa. Hän aikoo kääriä hihat ja alkaa toteuttaa suunnitelmiaan. Samalla Monto ihmettelee, miksi osa toimitajista ei näytä pitävän muutoksista.

”Toimittajien pitäisi olla murroksen kannalla. Vaatii varmasti paljon työtä, että saa kaikki muutokseen mukaan. Tilanteesta huolimatta näen työni mielekkäänä. Uskon, että pystymme tekemään entistä parempaa lehteä, että emme vain yritä toistaa vanhaa entistä ohuemmilla resursseilla.”

”Minulla on aina ollut sellainen tapa, että ei julisteta, että meillä on visio, vaan aletaan tehdä.”