Raskaus altistaa syrjinnälle

Tuoreen väitöksen mukaan raskauteen liittyvä syrjintä työpaikoilla on kasvussa. Media-alalla nousua ei näy.

Meri Valkama

Määräaikaista työsuhdetta ei jatketa. Pätevintä työnhakijaa ei valita työhön. Työtehtävät joko muuttuvat tai loppuvat kokonaan. Raskauteen tai perhevapaisiin liittyvän syrjinnän muotoja on monia – myös media-alalla. Asia käy ilmi kyselystä, jonka Journalisti lähetti 25:lle luottamusmiehelle.

Kahdestatoista kyselyyn vastanneesta luottamusmiehestä neljä kertoi törmänneensä työpaikallaan raskaudesta johtuvaan syrjintään. Yksi luottamusmies kertoi saavansa kuukausittain eteensä tapauksia, joissa epäillään raskauteen tai perhevapaisiin liittyvää epäoikeudenmukaista kohtelua.

Silti lapsen saamiseen liittyvät syrjintätapaukset ovat melko harvinaisia. Journalistiliiton työehtoasiamiehen Tytti Oraksen mukaan niiden määrässä ei ole nähtävissä kasvua.

”Useimmiten taustalla on kyse ymmärtämättömästä tai asioihin perehtymättömästä esimiehestä. Raskaana olevan työntekijän oikeuksia ei aina tunneta riittävän hyvin”, Oras sanoo.


Vaasan yliopistossa
elokuussa tarkistetun Liisa Mäkelän väitöskirjan mukaan raskauteen liittyvä syrjintä on kasvussa. Raskaus ja paluu työelämään – esimies-alaissuhteet puntarissa -väitöskirjan mukaan raskauteen liittyvää syrjintää tapahtuu, vaikka esimies-alaissuhde olisi kuinka hyvälaatuinen.

Näin kävi esimerkiksi Hannalle.

”Voin loppuraskauteni aikana huonosti, mutta koin silti olevani työkykyinen. Työterveyslääkäri suositteli minulle kevennettyjä työtehtäviä, joten pyysin esimieheltäni, etten joutuisi lähtemään esimerkiksi pitkiä automatkoja vaativille juttukeikoille. Esimies ei suostunut, vaan totesi, että jos kerran työnteko on minulle niin hankalaa, niin jää sairauslomalle”, Hanna kertoo.

Tiina puolestaan törmäsi syrjintään lapsensa jo synnyttyä. Hän kävi vanhempainvapaansa aikana kehityskeskustelun esimiehensä kanssa. Keskustelun aikana selvisi, että Tiinan kollega oli ylennetty hiljattain ilman, että paikkaa oli asetettu avoimeen hakuun.

”Kun ihmettelin, miksei paikasta ollut kerrottu minulle, pomo vastasi, että toinen vastaava paikka tulisi hakuun pian. Kun palasin muutaman kuukauden kuluttua töihin, selvisi, että hakuaika oli juuri umpeutunut”, Tiina kertoo.

Tiina tiedusteli esimieheltään, voisiko hän silti vielä hakea paikkaa. Pomo vastasi, ettei se kävisi – Tiina ei ollut hänen mielestään pätevä tehtävään. Aiemmin samaan tehtävään ylennetyllä työntekijällä oli ollut vastaava koulutus kuin Tiinalla, mutta vähemmän työkokemusta.


Tiina selvitteli
syrjintäepäilyksiään työpaikkansa luottamusmiehen kanssa, Hanna puolestaan kärvisteli huonovointisena töissä.

”Enää en tekisi samaa. Jos tulisin uudestaan raskaaksi, en tulisi pätkääkään työnantajaa vastaan. Sen verran tapaus jäi harmittamaan”, Hanna sanoo.

Tiinalla on edessään asian selvittäminen esimiehen kanssa.

”Jos puhuminen muuttuu riitelyksi, hoidan asian luottamusmiehen kanssa. Oikeuteen asti en kuitenkaan aio mennä.”



Haastateltujen työntekijöiden nimet on muutettu.

Laki suojaa raskaana olevaa

Raskauden perusteella ei työsuhdetta saa irtisanoa. Työnantajan on näytettävä toteen, ettei työsuhteen päättäminen ole johtunut raskaudesta.

Perhevapaalta palaavalla työntekijällä on ensisijaisesti oikeus palata entiseen työhönsä. Jos se ei ole mahdollista (esimerkiksi organisaation muututtua radikaalisti), työnantajan on tarjottava työtä, jonka sisältö on mahdollisimman lähellä entistä.

Työhaastattelussa ei saa tiedustella työnhakijan henkilökohtaisia asioita, kuten lasten hankkimista, perhesuhteita tai seksuaalista suuntautuneisuutta. Jos sellaista kysytään, hakija saa jättää vastaamatta tai antaa valheellisen vastauksen. Puutteellisen tai valheellisen vastauksen antaminen ei saa johtaa työnhakijan kannalta kielteisiin seurauksiin.

Raskaus ei saa olla este työpaikan saamiselle. Raskaana olevalla on yhtäläinen oikeus hakea ja saada työpaikka kuin muillakin työntekijöillä.