Tuhansia töitä, valvottuja öitä
Kovapalkkainen free-journalisti tienaa kuukaudessa enemmän kuin pienituloinen kollegansa vuodessa. Loimme tuoreen tilaston luvuista näitä ääripäitä kuvaavat hahmot.
Av-kääntäjä Lea riisuu kuulokkeet kymmentuntisen työpäivän päätteeksi. Pieni, hämärä työhuone Helsingin Pasilassa on täynnä tietotekniikkaa, paperia ja sanakirjoja.
45-vuotias Lea on viime vuosina työskennellyt viidestä seitsemään päivään viikossa. Hän tekee suomenkielisiä tekstejä esimerkiksi amerikkalaisiin toimintasarjoihin ja suomentaa selostuksia luontodokumentteihin.
”Eräät kollegani saattavat kääntää jopa 24 tuntia putkeen. Itsekin työskentelen öisin ja viikonloppuisin, enkä pidä pitkiä lomia”, Lea kertoo.
Töitä olisi tarjolla enemmänkin. Osaavista av-kääntäjistä on pulaa, kiitos uusien digikanavien.
”Silloin kun Maikkarin maksukanavat ja Yle Teema tulivat, töitä alkoi tulla loputtomasti.”
Kääntäjien palkkiot määritellään Yhtyneet-sopimuksessa, joka on Ylen ja MTV3:n työsuhteisten freelancereiden sopimus. Yhtiöiden kanssa tehdyt erillissopimukset takaavat toistaiseksi sen, että suurin osa käännöstöistä teetetään Yhtyneet-sopimuksen piirissä toimivilla freelancereilla.
Av-kääntäjä ansaitsee työn vaikeudesta ja kiireellisyydestä riippuen noin 20–40 euroa liuskalta. Kokenut kääntäjä suomentaa 10–15 liuskaa päivässä. Kiirelisää saa muun muassa päivittäisistä talk show -sarjoista ja formulamakasiineista. Vaikean työn lisää kertyy, jos esimerkiksi joutuu kääntämään korvakuulolta ilman käsikirjoitusta, tai jos ohjelmassa on paljon laulua ja sanaleikkejä.
”Viime vuoden verotettavat tuloni olivat yli 60 000 euroa. Noin neljännes siitä oli Kopiosto- ja uusintakorvauksia.”
Lea puhuu palkastaan avoimesti, sillä hän on kuvitteellinen hahmo, jonka on tarkoitus edustaa hyvin tienaavaa freelanceria. Hänet on luotu tulkitsemalla Journalistiliiton uusimman freetyömarkkinatutkimuksen tuloksia ja haastattelemalla muutamaa pääasiassa televisiolle työskentelevää kääntäjää.
Viime keväänä tehtyyn kyselyyn vastasi 710 Suomen freelance-journalistit ry:n jäsentä. 427 vastaajaa antoi tietoja viime vuoden verotettavista tuloistaan. Vastaajien tulot olivat keskimäärin 25 000 euroa; av-kääntäjillä keskiarvo oli 37 600 euroa. Tulotietonsa antoi 23 av-kääntäjää.
Yhtyneet-sopimuksella työskentely ei paljonkaan eroa työsuhteisesta työstä.
”Teen töitä free-verokortilla. Iso osa työstä tehdään Ylen tai Maikkarin tiloissa, firman laitteilla. Tulonhankkimiskuluni ovat alle 15 prosenttia kokonaislaskutuksesta”, Lea sanoo.
Yle ja MTV ovat Lean ainoat toimeksiantajat.
”Vuosia sitten käänsin kirjoja ja vedin kielikursseja. Enää ei tarvitse. Telkkarissa maksetaan paremmin.”
Toisinaan töitä tarjotaan yksityisistä käännösfirmoista, joita Yhtyneet-sopimus ei sido.
”Kerran soitettiin, että lähdetkö suomentamaan piirrettyjä. Palkkio olisi ollut neljännes Yhtyneet-sopimuksen tasosta. Näille halpafirmoille kääntävät lähinnä opiskelijat, jotka eivät kuulu mihinkään ammattiliittoon. He eivät luultavasti näy tämän kyselyn tuloksissa.”
Käännöstyön varjopuolia ovat muun muassa niska- ja hartiavaivat, stressi ja unettomuus. Hierojaa tarvitaan säännöllisesti. Liikunta kannattaa.
”Monen kääntäjän perheessä on oltu kriisin partaalla liian työn vuoksi. Itse olen sinkku, kuten aika moni tällä alalla, joten voin tehdä töitä niin paljon kuin pystyn.”
Free-kyselyn parhaiten tienaavasta kymmeneksestä 85 prosenttia oli erittäin tai melko tyytyväisiä aineelliseen ja 73 prosenttia henkiseen hyvinvointiinsa.
”Työtilanne saisi jo rauhoittua. Monet meistä alkavat väsyä. Töistä ei kuitenkaan uskalleta kieltäytyä, ettei joudu mustalle listalle. Nyt on helppo ottaa jokin helmikuulle tarjottu duuni, mutta jossain vaiheessa saattaa huomata, että töitä on viisi päällekkäin ja aikaa viikko.”
Lea huomauttaa, että freelancereiden korkeimmassa tuloluokassa ollaan yleensä vain joitain vuosia.
”Huippuvuodet ovat yleensä siinä nelikymppisenä, kun on kokemusta, nimeä ja terveyttä. Vielä minun iässäni pystyy tienaamaan, mutta kohta alkaa tulla kremppoja. Silmät väsyvät, selkä kipeytyy. Ikääntyvistä vanhemmista pitää alkaa huolehtia.”
Osa Ylen käännöksistä on ulkoistettu käännösfirmoille, joita ovat muun muassa Broadcast Text ja Pre-Text. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitossa pelätään, että Yle ulkoistaa loputkin palvelut. Yhtyneet-sopimus on voimassa vuoden kerrallaan.
Arja on tyyppiesimerkki pienituloisesta freelancerista. Arja on yli 55-vuotias, pääasiassa sanomalehdille verokortilla työskentelevä free. Freetyömarkkinatutkimus kertoo hänen asuvan ”muulla paikkakunnalla”, pääkaupunkiseudun ja maakuntakeskusten ulkopuolella. Tutkimuksen vähiten ansaitseva kymmenes tienasi viime vuonna enintään 8 000 euroa.
Arja kirjoittaa kolumnia paikallislehteen ja kirja-arvioita maakunnan päälehteen. Uutiskeikkaa tarjotaan, jos Arjan kotikylässä avataan luontopolku tai kirkon ovi päätetään maalata. Arja myös valokuvaa aluejuttunsa itse.
”Muutama vuosi sitten tein opettajan sijaisuuksia kyläkoululla. Sitten koulu lakkautettiin. Joskus saatan saada juttuni läpi aikakauslehteen. Sinä päivänä syödään vähän paremmin.”
Lama on vähentänyt avustajien käyttöä maakuntalehdessä. Palkkioita ei toistaiseksi ole pienennetty, mutta lehteä on ohennettu ja viikkoliite lopetettu. Toimeksiannot ovat vähentyneet tänä vuonna tuntuvasti.
”Asiakas yrittää rajoittaa työskentelyäni muille lehdille ja samalla tinkiä hinnasta. 150 euroa päivän työstä on kuulemma liikaa vaadittu. Sitten piti vielä allekirjoittaa avustajasopimus. Nyt töitäni julkaistaan verkossa ja muissa lehdissä, enkä minä saa siitä mitään.”
Kyselyn pienituloisimmasta kymmeneksestä kaksi kolmasosaa on toimittajia ja yhtä suuri osa naisia. Vähiten tienaavista kolmannes on yli 55-vuotiaita. 40 prosenttia työskentelee alle 20 tuntia viikossa. Kokonaisia työviikkoja heille kertyy keskimäärin 28 vuodessa.
Kuitenkin 70 prosenttia matalatuloisista on erittäin tai melko tyytyväisiä henkiseen hyvinvointiinsa. Tieto ei yllätä Arjaa.
”Tahtoisin laskuttaa enemmän, mutta täyttä työviikkoa en enää suostuisi tekemään. Ei täällä maalla rahaa pala. Talo on velaton, lapset ovat muuttaneet kotoa, perunat saadaan omasta pellosta. Mielekästä tekemistä riittää, vaikka se ei näy tilastoista.”
Jos Arjan rahat loppuvat, hänen miehensä varoilla pärjäillään. Mies on maakuntalehden vakituinen toimittaja. Työsuhteisilla journalisteilla tulot ovat keskimäärin kolmanneksen korkeammat kuin freelancereilla.
Arjan poika Mikko on keskiverto ulkomailla asuva free. Hän ansaitsi viime vuonna 19 100 euroa.
”Sillä elää mukavasti täällä Tyynenmeren rannoilla”, palmun alta tavoitettu Mikko toteaa.
Juttua varten on haastateltu viittä av-kääntäjää ja Journalistiliiton työehtoasiamiestä Petri Savolaista. Suurin osa sitaateista on haastattelukommentteja ja freetyökyselyn avovastauksia.
Miehet kiilasivat edelle
Miesfreelancer ansaitsi viime vuonna keskimäärin 26 000 euroa; naisen tulot olivat 24 200 €. Vuonna 2006 naisten tulot olivat nousseet sata euroa miesten edelle.
Tiedot perustuvat Journalistiliiton tekemään freelance-journalistien työmarkkinatutkimukseen.
Naiset ovat enemmistönä kyselyn vähiten tienaavassa kymmeneksessä. Myös kovatuloisimpien kärjestä suurin osa (56 %) on naisia. Tutkimuksessa tulonsa ilmoitti 251 naista ja 176 miestä.
Freelancereiden kokonaislaskutus oli keskimäärin 36 200 €, josta jäi verotettavaa tuloa 25 000. Keskivertovastaajalle kertyi 11 400 tulonhankkimiskuluja. Verokortilla töitä tekevien sivukulut olivat vain 4 400.
Freelancereiden yleisimmät toimintamuodot ovat free-verokortti, toiminimi ja ”muu yhtiömuoto”, joka tarkoittaa lähinnä osakeyhtiötä tai osuuskuntaa.
Freelancereiden keskiansiot olivat vuonna 2008 kuusi prosenttia korkeammat kuin vuonna 2006. Kovatuloisimman kymmeneksen ansiot nousivat 4 000 €; pienituloisimmilla nousu oli vain 200.
Muun kuin journalistisen alan ansiotyön tekeminen oli lisääntyi kahdessa vuodessa neljä prosenttiyksikköä: runsas neljännes teki viime vuonna oman toimen ohella muun alan töitä.
Täystyöllistetyiksi itsensä kokevien osuus on laskenut kaksi prosenttiyksikköä (nyt 52 %). Alityöllistettyjen (28 %) osuus on laskenut saman verran.
Joka kymmenes vastaaja kertoo olevansa ylityöllistetty. Heidän työaikansa on 122 % tavoitetyöajasta. Freelancer työskenteli viime vuonna keskimäärin 35 tuntia viikossa. Kokonaisia työviikkoja hänelle kertyi 40.
Suurin osa (43 %) kertoo, että toimeksiannot ovat vähentyneet vuodesta 2008 tämän vuoden kevääseen. Entistä enemmän niitä oli 15 prosentilla. Palkkiosummat ovat pysyneet ennallaan yli kahdella kolmesta vastaajasta.
Tyytyväisyys aineelliseen hyvinvointiin on vähentynyt kahdessa vuodessa selvästi. Erittäin tai melko tyytyväisten osuus pieneni 14 prosenttiyksiköllä. Säilyttääkseen ansiotasonsa freelancerit joutuvat tekemään töitä entistä enemmän, tinkimään lomista ja jopa työskentelemään sairaana.
Tyytyväisyys henkiseen hyvinvointiin on säilynyt suunnilleen entisellä tasolla. Runsas viidennes on erittäin tyytyväisiä ja kuusi prosenttia erittäin tyytymättömiä.
Tyytyväisyys vapaan journalistin elämään näyttää vahvistuneen tasaisesti vuodesta 2002. Nyt yli kaksi kolmesta kyselyn vastaajasta on mieluiten freelancer.
