Todelliset kärsijät
Audi-mies tuli, puhui ja raapaisi ikävän naarmun (entisen) työnantajansa imagoon. Syyttäviä ja sääliviä kommentteja alkoi sataa mediasta suuren yleisön iloksi alta aikayksikön. Audimies sai osansa erityisesti vihanilmauksista, mutta kuka olisi ansainnut ilmoille kertyneen säälin ja sympatian vielä autokauppiasta kipeämmin?
Ottamatta kantaa polemiikin aiheuttaneeseen juttuun väitän, että suurin syytön kärsijä kohun aikana oli varsinaisen Anna-lehden toimitus. Sillä kun ei ollut mitään tekemistä koko ”erikois-Annan” kanssa.
Markkinointiväelle suunnatun läpyskän apinalaatikko kertoo, että emolehden toimituksesta markkinointipuffin tekemiseen osallistui vaivaiset kaksi toimituksen jäsentä: päätoimittaja ja taittaja. Ulkopuolisten avustajien lisäksi apinalaatikosta sai tilaa ”mediamyynnin erikois-Anna -team”, johon kuului viisi nimeltä mainittua jäsentä ja ”lukuisat innokkaat ja ammattitaitoiset myyntipäälliköt sekä mainostoimisto King”.
Markkinoinnin nimissä voi toki repäistä monella tavalla. Silti, voin vain kuvitella toimitukseen tiivistyvän turhautumisen määrän, kun markkinointiosasto nappaa käyttöönsä lehden konseptin, täyttää sen löyhästi perustellulla jorinalla ja saa aikaan valtavan hälyn. Vaikkei tuotteella sinänsä ole juuri tekemistä varsinaisen Annan kanssa, emolehti ja sen tekijät joutuvat sijaiskärsijöiksi.
Katseet kohdistuvat yhteen toimituksen jäseneen. Kuten usein muulloinkin, tässäkin tapauksessa lehden päätoimittajan rooli näyttää epäselvältä. Onko hänen tarkoitus olla toimituksen edunvalvoja ja työn helpottaja vaiko kaikkeen valmis markkinointi-ihminen?
Toimituksen – ja lukijoiden – etu on selvä. Viekö markkinointi silti voiton?
