Ihmisoikeustermejä, lyhyt oppimäärä

Kirjoittaja toimii kansainvälisen oikeuden professorina European University Institutessa Firenzessä.

Suomalaisia tiedotusvälineitä seuratessa pistää joskus silmään tai korvaan, kun kansainvälisen oikeuden tai ihmisoikeuksien ammattitermit eivät tahdo kunnolla kotiutua suomen kieleen. Siksi seuraavassa on pieni listaus usein toistuvista termiongelmista.

Kansainvälinen oikeus (international law). Suomalaisilla on ehkä tiukan lakitekstisidonnaisuuden vuoksi taipumus kääntää englannin ”law” suomen kielen sanaksi ”laki”. Kansainvälisen oikeuden kohdalla tämä menee pahasti metsään, koska mitään ”kansainvälisiä lakeja” ei ole. On olemassa kansainvälinen oikeus, joka koostuu ensi sijassa valtioiden välisistä kansainvälisistä sopimuksista ja sitovaksi tunnustetusta tapaoikeudesta sekä toissijaisesti mm. kansainvälisten tuomioistuinten ratkaisujen ilmentämistä periaatteista.

Ihmisoikeudet (human rights). Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan kansainvälisen oikeuden yksilöille tai ryhmille tunnustamia perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka velvoittavat myös henkilön omaa valtiota. Kimurantiksi asia tulee, kun englanninkielisessä lähteessä käytetään termiä ”human rights law”. Yleensä oikea suomenkielinen vastine on edelleen ”ihmisoikeudet”, mutta korostetun juridisessa yhteydessä voidaan myös käyttää termiä ”ihmisoikeusjuridiikka”, jolla tarkoitetaan ihmisoikeuksia oikeudenalana. Professoria voidaan esimerkiksi kuvata ihmisoikeusjuridiikan asiantuntijaksi. Tässäkin käännös ”ihmisoikeuslaki” menee pahasti metsään.

Ihmisoikeusloukkaus (human rights violation). Lehdistössä esiintyy usein käännös ”ihmisoikeusrikkomus”, joka tuntuu vähättelevän kyseessä olevien tekojen moitittavuutta ja on siksi tehnyt tilaa suomennokselle ”ihmisoikeusrikos”. Molemmat ovat kuitenkin väärin. Kansainvälinen oikeus kyllä määrittelee joukon kansainvälisiä rikoksia, kuten kansanmurha, sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan. Usein kyseiset rikokset aiheuttavat samalla ihmisoikeusloukkauksia. Mutta yksilö on tuomiolla kansainvälisistä rikoksista, kun taas ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyvät valtiot tekojensa tai laiminlyöntiensä kautta. Valtioilla ei ole rikosoikeudellista vastuuta. Ihmisoikeusloukkausten ala on paljon laajempi kuin kansainvälisten rikosten.