Uusi suosikki

Jocka Träskbäck, 35, tietää miten vedota lukijoihin netissä. Joka viikko 140 000 ihmistä käy katsomassa, mitä tamperelaisen Träskbäckin päätoimittamassa Stara.fissä kirjoitetaan. Lukijamäärillä mitattuna se on yksi suosituimmista suomalaisista viihdesivustoista. Kunnioitettava saavutus julkaisulle, jolla ei ole takanaan vanhan mediatalon tukea.

TNS Metrixin kävijätilastoissa kärjessä ovat suurimpien perinteisten medioiden verkkosivut, joita seuraavat keskustelufoorumit, kauppapaikat ja kuvapalvelut. Osassa on toimituksellista materiaalia, osa pyörii täysin käyttäjien suoltamalla sisällöllä. Siellä, 50 suurimman joukossa, heti Seiskan verkkosivujen kannoilla lilluu Stara.fi. Sillä on enemmän kävijöitä kuin Keskisuomalaisella, Pirkalla tai Suosikilla.

Stara ei ole erityisen syvällinen julkaisu. Ensimmäisenä sen myöntää päätoimittaja itse. Hän kehitteli idean verkossa toimivasta viihdelehdestä vuosituhannen vaihteessa.

”Vähän kärjistäen: me lähdettiin täyttämään hömppäviihteen aukkoa. Ei ollut sivustoa, jossa voi panna aivot narikkaan ja lukea kivoja juttuja julkkiksista, katsoa vähän kuvia.”

Träskbäckille oli kertynyt kokemusta toimittajan työstä MTV3:n HotHit-ohjelmasta ja Suosikin freelancerina. Viihdepuoli taas oli tuttu 7. Taivas -poikabändin jäsenyyden myötä. Ensin syntyi Popopas.com, joka muutettiin 2003 Staraksi. Koska kaikki tuotot kuluivat palvelun pyörittämiseen, työskenteli Träskbäck samaan aikaan Poliisi-TV:n toimittajana. Ne hommat hän lopetti pari vuotta sitten, kun Stara oli kasvanut niin isoksi, että siitä saattoi nostaa palkkaa.

Nyt Stara Medialla on verkkojulkaisu, aikakauslehti ja muutamalla kaapelikanavalla näkyvää tv-ohjelmaa. Toimisto Tampereen Kehräsaaressa on niin uusi, ettei siellä ole vielä kahvinkeitintä. Energiajuomaa sen sijaan löytyy.

Träskbäck on ainoa vakituinen työntekijä, muuten käytetään freelancereita. Kaikki on ulkoistettua: juttujen kirjoittaminen (24 avustajaa), aikakauslehden taitto ja mainosmyynti.

Se on ilmeisen toimiva konsepti viihdelehdelle, sillä päätoimittajan mukaan viihdejulkaisuista vain Seiskalla on enemmän lukijoita netissä. Tämä riippuu tietysti siitä, ketä lasketaan mukaan. Iltapäivälehdet, MTV3 ja Helsingin Sanomat menevät kaikki TNS Metrixin viihdekategoriassa selvästi ohi, mutta Träskbäck ei pidä niitä kilpailijoina. ”Niillä kärki ei ole viihde, vaan ihan perusuutiset”, hän sanoo.

Staran linjasta kertovat sattumanvaraisena päivänä napatut kolme peräkkäistä otsikkoa: ”Huippumallin rinnat eivät pysyneet piilossa – katso kuvat”, ”Näin seksikkäästä mallikaunottaresta puhutaan vielä – katso kuvat” ja ”BB-julkkis teki Petri Nygårdin videosta rikosilmoituksen”.

Jälleen päätoimittaja myöntää tilanteen omituisuuden.

”Sitä haukutaan klikkijournalismiksi, mikä pitää paikkansa ja allekirjoitan sen täysin”, Träskbäck sanoo. Hän ei kuitenkaan pyytele anteeksi.

”Siinä vaiheessa kun Ilta-Sanomat ja Iltalehti alkavat käyttää huhhuh ohhoh katso kuvat -otsikoita, ei auta kuin tehdä samaa. Se on ikävä trendi, mutta pitää mennä virran mukana. Jos jättäytyy pois, se näkyy kävijämäärissä välittömästi.”

Evoluutioteoriassa tilannetta kutsutaan punaisen kuningattaren hypoteesiksi. Kilpavarustelu on niin kovaa, että se satuttaa kaikkia – mutta se joka luovuttaa ensin, häviää kaiken.

Mihin Staran suosio perustuu, paitsi siis tarkkaan harkittuihin otsikoihin? Melkoinen onnenpotku oli päästä yhtenä kuudesta suomalaismediasta Googlen personoidulle hakusivulle vuonna 2007. Jokainen iGooglen käyttäjä näki automaattisesti kolme tuoreinta Staran otsikkoa. Se toi nuorelle yhtiölle uskottavuutta.

”Kun ihmiset näkivät, että Google oli valinnut Staran sivuilleen, se tarkoitti ettei se ihan kuraa voi olla.”

Toisekseen Träskbäck on aina rakentanut Staraa bisnespuoli päällimmäisenä mielessä.

”Sitä osoittaa se, että mikään ei saa tuottaa tappiota, yksikään vuosi ei saa olla tappiollinen. Uskomatonta selitellä jostakin viihdemediasta, että kahden vuoden päästä voi olla voitolla. Ehkä se on sitten sitä journalismia”, hän naurahtaa.

On sinänsä sattumaa, että Träskbäck perusti viihdelehden. Se johtui lähinnä siitä, että markkinoilla oli silloin tilaa ja päätoimittajalla osaamista sekä kontakteja alalta. Lopulta suurin ero kilpailijoihin taitaakin olla juuri tässä.

”Sitten kun Stara joskus myydään, tulevaisuuttani on verkkopalveluiden kehittäminen ja saaminen kannattavaksi. Sitä haluan tehdä ja siinä olen toivottavasti hyvä. Tämä on aika hyvä työnäyte.”