Rajattomuus on riski

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Työterveyslaitos kertoi joulukuun alussa melkoisen uutisen: hyvät vaikutusmahdollisuudet töissä lisäävät mielenterveyden häiriöitä. Seurauksena on masennusta ja alkoholin liikakäyttöä.

Vaikuttaminen omaan työhön toki lisää työn kiinnostavuutta, mutta sitoutuminen työhön ja vastuun kasvaminen voivat lisätä kuormitusta ja stressiä liikaa.

Tutkimus koski teollisuustyöntekijöitä, mutta tuloksilla on yhtymäkohtansa myös journalistiseen työhön. Tulos antaa miettimisen aihetta meille kaikille. Miten meidän pitää suhtautua vaikutusmahdollisuuksien kasvattamiseen? Kääntyykö työn itsenäisyys tietyissä oloissa työntekijää vastaan? Onko työsuhteessa olevalle henkilölle järkevää tuputtaa yrittäjälle kuuluvaa riskiä?

Työntekijällä voi olla kahdenlaista vaikutusvaltaa työhönsä. Hän voi vaikuttaa omaa työtään koskeviin päätöksiin. Toinen ulottuvuus on monipuolisuus: työntekijällä on erilaisia työtehtäviä.

Tutkimuksen mukaan päätäntävalta lisää ja työn monipuolisuus vähentää mielenterveyshäiriöiden riskiä. Työn monipuolisuus ei kuitenkaan suojaa loputtomiin päätäntävallan lisääntymisen huonolta vaikutukselta. Jos työntekijä pystyy vaikuttamaan isolta osaltaan työhönsä niin monipuoliset työtehtävät lisäävät entisestään mielenterveyshäiriöitä.

Journalistin kannalta on ikävää, että luovan työn lopputuloksen kriteerejä ei pystytä määrittelemään objektiivisilla mittareilla. Työ ei ikään kuin lopu koskaan.

Kun työntekijä tuntee olevansa vastuussa työstään ja sen lopputuloksesta, tästä voi seurata riittämättömyyden tunne. Missään ei lue tai sanota, että tämän rajan ylitettyäni olen tehnyt työni riittävän hyvin.

Sosiologi Richard Sennetin mukaan jatkuva kannustaminen uusiin haasteisiin ja riskien ottamisiin on työntekijän kannalta kuluttavaa. Ihmisen arvo mitataan joka päivä. Joustavassa työelämässä täytyy yrittää tulla toimeen jatkuvan epämääräisyyden ja epävarmuuden kanssa.

Voi olla, että tulevaisuudessa yrityksen kilpailukyky syntyy aivan uudenlaisella strategialla. Hyvinvointijohtamisen käsite sisältää ajatuksen, että työnantaja alkaa pitää huolta yhä enemmän työntekijän jaksamisesta pelkän työn tehokkuuden sijaan.

Keskeinen idea on viestittää luovan työn tekijöille, että ottakaa nyt herran tähden vähän rennommin.