Mihin kannat katosivat?
![]() Kirjoittaja on Jyväskylän Ylioppilaslehden päätoimittaja. |
Ollako objektiivinen vai oikeassa, kas siinä pulma. Paikallisyhdistykseni vanhemmat toimittajat äityivät tenttamaan pikkujouluissa meiltä päälle parikymppisiltä, mikä on kun poliittinen kirjoittaminen ei luista. Mikseivät nuoret toimittajat ota enää kantaa?
Vielä 40 vuotta sitten Jyväskylän Ylioppilaslehden päätoimittaja poseerasi Leninin ja kiväärin kanssa vappunumeron kannessa. Se oli radikaalia ja aika hölmöä, mutta kuului asiaan. Nyt nekin, joille nuoren kapinallisen hattu kuuluisi, tyytyvät tasapainottelemaan eri haastateltavien näkemyksiä juttuunsa.
Nuoriso-osaston kritiikki jätti sanattomaksi: eihän kantaa ottaen saa kirjoittaa! Toimittajakokelaista karsitaan maailmanparantamisfantasiat toisen yliopistovuoden loppuun mennessä. Työnantajat toistavat mantran kesätyöhaastattelussa: haihattelijan paikka on Greenpeacen toimistolla.
Poliittisuudelle flirttailu tuntuu ikäluokkani toimittajista väärältä. Kukaan ei tunnu ajavan pätkätyösukupolven etuja.
Eniten haihattelu kuitenkin kammottaa siksi, että nimenomaan vanhemman, kyynistyneen ikäpolven oppi on, ettei maailmaa niin vain paranneta, etteivät asia muutu ja että kepu pettää aina. Emmehän me halua, että meitä pidetään hölmöinä.
On silti vähän hätkähdettävä, jos omaa kirjoittamistaan ohjaa jokin, jota perustelee vain sillä, "että näin nyt vain kuuluu tehdä". Kun erityisesti sanomalehdiltä kaivataan enemmän tulkintaa kuin nettiuutisten sisältöjen toistoa, toimittajan tulisi tehdä muutakin kuin siteerata lähteitään sokeasti. Se vaatii kuitenkin myös paljon aikaa, rahaa ja asiantuntemusta. Kantaaottavan toimittajan on vaarallista olla väärässä.
Yhdysvaltalainen viestinnäntutkija W. Lance Bennett on todennut, että toimittajat tapaavat suurten historiallisten mullistusten hetkinä puhua suoremmin ja rohkeammin. Kenties sitten, kun 1970-luvun tapaan meitä puhuttelee suuri poliittinen totuus, unohdamme hetkeksi, mitä vanha polvi on meille tolkuttanut.
Luoja varjele, että olemme silloin oikealla asialla.


