Talvisota Ruotsia vastaan päättynyt
Tampereelta kaksivuotiaana muuttanut Kaisa Vuonokari, 31, on Sisuradion uutistoimittaja. Hän on pesunkestävä ruotsinsuomalainen, vaikka syntyikin Suomessa. Rinkebyssä suomalaista luokkaa käynyt Vuonokari tuntee ruotsinsuomalaisten arjen ja perspektiivin asioihin. Hän on tyypillinen uuden sukupolven edustaja, jolla on ruotsinsuomalainen identiteetti.
Vuonokari seuraa nimenomaan vähemmistölakikeskustelua ja uskoo asiaansa niin paljon, ettei sen vuoksi ole edes harkinnut loikkaavansa Sveriges Radion ruotsinkielisille kanaville.
”Ehkä se johtuu siitä, että olen kasvanut Rinkebyssä, mutta haluan nostaa esiin ääniä, jotka muuten eivät pääse kuuluviin. Sisuradio on ruotsinsuomalaisia kokoava voima. Olen vuosien varrella miettinyt, olenko putkinäköinen vai ovatko nämä oikeasti tärkeitä asioita. Mutta selvästi näille aiheille on tarvetta”, hän toteaa.
Sisuradiolle Suomi on tärkein ulkomaanuutisten lähde. Radiolla on Helsingissä oma kirjeenvaihtajansa, joka seuraa Suomen tapahtumia. Koska ruotsinsuomalaiset eivät kuitenkaan välttämättä seuraa Suomen tapahtumia, kirjeenvaihtajan pitää pystyä myös taustoittamaan uutiset ja asettamaan ne ruotsinsuomalaiseen kontekstiin.
”Meidän vanhemmat kuulijamme seuraavat Ylen uutisia ja lukevat ehkä netistä suomalaisia lehtiä, mutta suurin osa ruotsinsuomalaisista nuorista ja keski-ikäisistä ei seuraa suomalaista mediaa, jos ei siihen ole erityistä syytä.”
”Meidän kirjeenvaihtajamme joutuu taustoittamaan aika paljon, koska Suomen sisäpoliittiset kuviot eivät täällä ihmisiä kiinnosta. He elävät tässä yhteiskunnassa, ja heidän arkeensa vaikuttaa enemmän se, mitä Ruotsin sisäpolitiikassa tapahtuu.”
Vuonokari listaa Sisuradion prioriteetit näin: ykkösenä ovat ruotsinsuomalaiset aiheet, kakkosena Ruotsin tärkeimmät uutiset ja kolmantena Suomen tärkeimmät asiat.
Talvisodan henki tai Ruotsia vastaan taisteleminen ovat siis haihtuneet. Toki Vuonokari ja Sisuradio kokonaisuutena tarkasti valvoo vähemmistöaseman tuomien oikeuksien täytäntöönpanoa ja kehitystä.
”Oikeastaan mikään muu toimitus tässä maassa ei ole valvonut näitä kysymyksiä, paitsi SVT:n suomenkielinen toimitus ja Saamenradio vähän. Alussa ruotsalaiset poliitikot eivät tienneet, mikä ero oli ruotsinsuomalaisella ja suomenruotsalaisella tai kun pääministeri esitteli uuden hallituksensa, hän oli unohtanut nimittää ihmisen, joka vastaa vähemmistökysymyksistä.
Sisuradio haluaa omia aiheitaan esiin myös Sveriges Radion suurilla kanavilla.
”Meillä on edustajamme Sveriges Radion tutkivaa journalismia tekevässä reportteriverkostossa, ja olemme saaneet mukaan omia ehdotuksiamme. Kun aihe otetaan käsittelyyn, sen taakse saadaan koko verkoston voima. Yksi meidän aiheistamme oli se, että Ruotsin korkeakouluissa annetaan opettajiksi opiskeleville tietoa vähemmistöistä, joista heidän pitäisi koululain mukaan pystyä kertomaan. Se juttu menee ulos Ekossa, Sveriges Radion pääajankohtaisohjelmassa. Näin vähemmistöuutiset nousevat ’oikeiksi uutisiksi’”, kertoo Sisuradion kanavajohtaja Päivi Tompuri.
”Jos aiheita käsitellään vain Sisuradiossa, me pysymme omassa ghetossamme. Yhteiskunnallinen keskustelu vaatii, että tietoa tulee myös muualta.”
