Sanoma Newsille erävoitto
Journalistiliitto hakee korkeimmalta oikeudelta valituslupaa Sanoma Newsin avustajasopimuksia koskevaan markkinaoikeuden päätökseen.
Markkinaoikeus hylkäsi Journalistiliiton tekemän valituksen sopimuksista, joita Sanoma News tarjoaa freelancereille. Journalistiliiton liittohallitus päätti hakea korkeimmalta oikeudelta valituslupaa markkinaoikeuden päätökseen. Valitus koskee erityisesti tekijänoikeuksien luovutusta ja sen laajuutta sekä freelancereille sopimuksessa osoitettua korvausvastuuta.
Työehtoasiamies Petri Savolainen sanoo, että markkinaoikeus on sivuuttanut lähes kaikki Journalistiliiton keskeiset vaatimukset ja niiden perusteet.
”Liitto haki oikeudesta sopimusehtojen kollektiivista kohtuullistamista, jottei yksittäisten freelancerien tarvitsisi arvioittaa kohtuutta oman sopimuksensa osalta.”
Markkinaoikeus katsoi, ettei mikään arvioiduista sopimusehdoista ollut yleisesti kohtuuton. Sen sijaan oikeus totesi, että monessa tapauksessa ehto voi olla kohtuuton yksittäiselle tekijälle.
”Yksilökohtuullistamisen tie on siten edelleen auki, vaikkei korkein oikeus antaisikaan valituslupaa”, Savolainen sanoo.
”Joihinkin epäselviin asioihin markkinaoikeudessa saatiin tärmennystä. Oikeus katsoo esimerkiksi, että työsuorituksen osalta freelancer on rinnastettavissa työntekijään. Tässä tunnustettiin freelancerin heikompi neuvotteluasema ja sitä kautta suojan tarve.”
”Markkinaoikeus totesi myös, että kaikki oikeudet eivät ole alalla vallitseva kauppatapa, toisin kuin Sanoma esitti. Lisäksi taloudelliset oikeudet voivat tarkoittaa vain tekijänoikeuksia.”
Journalistiliitto ja sen kanssa yhteisesti toimineet muut tekijäjärjestöt ovat erityisesti huolissaan sopimuksen tekijänoikeudellisista vaikutuksista, nykyisten ja tulevien taloudellisten oikeuksien luovuttamisesta korvauksetta.
”Sanoma haluaa ottaa uudella sopimuksellaan freelancereilta kaikki oikeudet koko konsernin käyttöön. Tarjottu sopimus kattaa teosten muokkauksen, muuntelun ja edelleenluovutuksen”, Savolainen sanoo.
Hänen mukaansa tekijänoikeuksista sovittaessa pitää yksilöidä, mihin teoksia voidaan käyttää. Erityisen ongelmallista on edelleenluovutus- ja muuttamisoikeus.
”Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavalla on oikeus tietää, millaisessa asiayhteydessä haastettelua käytetään. Miten tätä voidaan valvoa, jos tekijä on luovuttanut sopimuksella kaikki oikeudet?”
Tarjotun sopimuksen kohtuuttomuuksiin lukeutuu myös ehto, jonka mukaan kolmannelle osapuolelle aiheutetusta vahingosta vastaa yksin freelancer.
Freelancer-toimittaja Heikki Jokinen korostaa, ettei markkinaoikeus ottanut kantaa siihen, millä hinnalla sopimuksia tehdään.
”Päätös ei pakota freelancereita. Heillä säilyy neuvottelumahdollisuus”, Jokinen sanoo.
Jokisen mukaan oikeuden päätös – jos se jää voimaa – siirtää neuvotteluvastuun yksittäiselle Sanoman avustajalle, joka voi tarpeen tullen myös riitauttaa kohtuuttomaksi kokemansa sopimuksen.
Petri Savolainen palauttaa mieleen viime kevään.
”Silloin sopimuksen allekirjoittaminen ilmoitettiin töiden jatkumisen edellytykseksi. Journalistiliitto pyrki mukaan neuvotteluihin 560 freelancerilta saadun valtakirjan turvin, mutta Sanoma torjui neuvottelutarjouksen. Neuvottelutie on edelleen mahdollinen ja liitto on siihen valmis.”
Valokuvajärjestöjen keskusliiton Finnfoton toiminnanjohtaja Mikko Säteri pitää markkinaoikeuden päätöstä hämmentävänä. Hänestä Sanoman avustajien ei pidä ryhtyä allekirjoittamaan uusia sopimuksia.
Joillekin kuvaajille uudelleenkäyttökorvaukset ovat jopa puolet vuoden ansioista. Heille tarjottu sopimus on myrkkyä.
”Sanoman palkkioilla harva pystyy tekemään kuvia kovin pitkään”, Säteri sanoo.
Sarjakuvapiirtäjä Harri Vaalio suhtautuu epäillen yksittäisten avustajien neuvotteluvoimaan.
”Neuvottelu Sanoman kanssa on tähän astikin ollut vähän niin ja näin. Talon linja on, että pitää allekirjoittaa sellainen sopimus, joka ylhäältä annetaan. Kohta me harrastamme ammattiamme kotona ja elämme jollakin muulla.”
Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on tyytyväinen markkinaoikeuden ratkaisuun.
”Avustajien palkkiot eivät automaattisesti kasva, vaikka juttu menisi useaan välineeseen. Tuottojen saaminen vaikkapa verkkolehdistä ei ole varmaa.”
Pentikäisen mukaan uusia sopimuksia tarvitaan, jotta jatkossa ei tarvitse erikseen miettiä, missä välineessä jonkin jutun saa julkaista. Hänen mielestään tällöin byrokratia vähenee ja joustavuus lisääntyy.
Mitä tapahtuu?
Mitä tapahtuu, jos markkinaoikeuden tuomio jä voimaan?
Tekijänoikeuksien luovutus on jatkossakin sopimusasia. Mediatalo ei markkinaoikeuden Sanoma News -päätöksen perusteellakaan voi ottaa oikeuksia tai sanella niiden laajuuksia. Alan kauppatapa (VKL-SJL freelance-tehtävien toimitus- ja myyntiehdot) luo tekijän ja kustantajan välisille sopimuksille pohjan: käyttöoikeuksien laajuuden pitää näkyä palkkiossa.
Markkinaoikeus arvioi Sanoma Newsin sopimuksia elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain näkökulmasta eikä nähnyt Sanoma Newsin sopimuksia kollektiivisesti kohtuuttomiksi. Yksittäisten tekijöiden näkökulmasta sopimus voi tämän päätöksen perusteella olla kohtuuton, ja on siten tarpeen tullen riitautettavissa.
Markkinaoikeus toteaa, että valmis työ on pantava heti maksuun. Sanamuoto ”julkaistavaksi hyväksymisestä” ei tarkoita, että palkkion ja korvauksen suorittaminen olisi kytketty aineiston julkaisemiseen.
Kaikkien oikeuksien kirjauksella tarkoitetaan vain taloudellista tekijänoikeutta. Oikeuksia koskevalla kirjauksella ei markkinaoikeuden mukaan myöskään ole vaikutusta tekijöiden Kopiosto-korvauksiin.
Markkinaoikeuden mukaan freelancerin vastuu kolmannelle voi syntyä vain sen seurauksena, että hän on oikeudettomasti luovuttanut aineiston julkaisijalle. Tätä laajempi vastuu ei kirjauksen toisenlaisesta sanamuodosta huolimatta voisi tulla kyseeseen.
