Armeija ja Pisa

Päivi Alasuutari arvelee (Journalisti 1/2010), että Pisa-tutkimuksella mitattu peruskoulun oppimäärän hyvä omaksuminen on yhteydessä siihen, että yhä useampi keskeyttää armeijan. Samalla hän syyllistää median siitä, että se marssii armeijan määräämässä tahdissa. Hänen mukaansa on luontevaa, että ameijan ”käskytyskulttuuriin ja pikkumaisiin tervehtimisrituaaleihin” suhtaudutaan kriittisesti, jos on omaksuttu peruskoulun opetukset ”auktoriteetteihin kriittisesti suhtautumisesta”.

Alasuutari taitaa yhdistellä aivan vääriä asioita. Pisa-tutkimuksessa ei mitata sitä, miten kriittisesti vastaajat suhtautuvat auktoriteetteihin. Armeija ei myös liene mitannut sitä, miten varusmiespalvelun keskeyttäneet sijoittuvat Pisa-tutkimuksen asteikolle. Alasuutarin väitteen mukaan keskeyttäneiden pitäisi olla varmaan ylimmässä kymmenyksessä.

Minulla ei ole tietoa, miten Pisa-tutkimuksesa mitataan koululaisten fyysistä kuntoa. Suuri osa keskeyttää armeijan heikon fyysisen kunnon takia.

Keskeyttämisprosentista uutisoimisen sijasta parempia esimerkkejä, oikeasti kovia uutisia, olisi myös armeijasta.

Esimerkiksi vuonna 2006 joukko varusmiehiä kuoli ja vammautui kranaatinheitinten kovapanosammunnoissa. He olivat edellisten vuorokausien aikana nukkuneet vain muutamia tunteja koukatessaan ja vaihtaessaan tuliasemia jatkuvasti. Tämän pitkän valvomisjakson päälle oli kilpailuammunta, jossa käytettiin oikeita kranaatteja. En muista minkään tiedotusvälineen kyseenalaistaneen tätä koulutussuunnittelua. Syyllisiä turmaan etsittiin lehdissä ammuntapaikan alempiarvoisista sotilaista, ei koko harjoituksen johdosta. Nyt harjoitusohjeita on ilmeisesti muutettu kaikessa hiljaisuudessa ilman, että mediassa olisi yhdistetty asioita toisiinsa.

Jyrki Koulumies
eläkkeellä oleva Ylen toimittaja