Väenvähennykset lisäävät ilmaista työtä
Neljässä kymmenestä suomalaistoimituksesta tehtiin viime vuonna ilmaisia ylitöitä. Erityisesti irtisanomisista, lomautuksista ja muista lähtöpasseista kärsineissä toimituksissa tehtiin talkoita: Journalisti-lehden kyselyn mukaan useampi kuin joka toinen väkeä vähentänyt toimitus teki viime vuonna töitä ilman korvausta. Potkuilta säästyneistä toimituksista joka neljäs teki ilmaistyötä.
Viralliset, korvausta vastaan tehdyt ylityöt eivät viime vuonna juurikaan lisääntyneet. Viidenneksessä toimituksia ne vähenivät. Varsinkin väkeä menettäneissä toimituksissa viralliset ylityöt vähenivät.
Iltalehdestä irtisanottiin vuonna 2009 yksi ihminen, 19 muuta tarttui tarjottuun eropakettiin ja kolme jäi eläkkeelle. Toimituksessa tehtävien ylitöiden määrään väen vähennykset eivät vaikuttaneet.
”Meillä on paljon tuntityövoimaa, jonka avulla työnantaja tasoittaa erilaisia tilanteita”, toimittaja ja pääluottamusmies Juha Keskinen Iltalehdestä sanoo.
Yleisimpiä ilmaiset ylityöt olivat kyselyn mukaan keskisuurissa ja suurissa sanoma- ja paikallislehdissä. Kun verrattain pienistä alle 16 hengen toimituksista noin neljänneksessä löytyi viime vuonna ilmaistyötä, suurimmista, yli 80 hengen toimituksista reilusti yli puolessa oli tehty ilmaisia ylitöitä.
Iltalehden Juha Keskisen mukaan monikaan ei merkitse ylitöiksi päivittäistä arkista joustoa suuntaan tai toiseen.
”Ylitöiksi käsitetään yleensä isommat, erikseen sovitut kokonaisuudet.”
”Tapa merkauttaa ylitöitä vaihtelee: jotkut merkkauttavat vain puolta tuntia suuremmat, jotkut tuntia suuremmat työajan ylitykset ylitöiksi”, Turun Sanomien pääluottamusmies Erja Hyytiäinen sanoo.
Lalli-lehden toimitus pieneni lehden lakkauttamisen yhteydessä kahdella toimittajalla. Nyt Lalli Oy:n toimitus tekee juttuja muun muassa Suomenmaahan. Työaikaa valvoo kellokortti, jonka työnantaja otti käyttöön viisi vuotta sitten työsuojelutarkastajan kiinnitettyä huomiota työaikakirjanpitoon.
”Kellokortti tuntui aluksi kauhealta”, sanoo toimittaja, pääluottamusmies Sanna Jääskeläinen.
Nykyään kellokortti on kuitenkin osoittanut vahvuutensa: se on tarkka. Turun Sanomissakin kellokortin mahdollisuutta väläyteltiin muutama vuosi sitten, mutta toimitus vastusti. Nyt ääni alkaa muuttua.
”Kellokortin avulla liukuma ja joustava työaika saataisiin näkyviin”, Erja Hyytiäinen sanoo.
Piilossa ja ilmaiseksi tehtävät ylityöt kertovat kovasta työmäärästä ja työaikakirjanpidon puutteista, mutta joskus myös huonosta työtavasta ja venymistä normaalina pitävästä työkulttuurista.
”Ihmiset ovat lojaaleja toisilleen. Sitä kautta myös venytään ja tehdään ylitöitä, koska ei haluta aiheuttaa toisille lisähommaa”, Hyytiäinen sanoo.
”Jos joku tekee jatkuvasti pitkää päivää, kyse on tehottomuudesta ja huonosta työn suunnittelusta. Asiat on tehtävä läpinäkyviksi, ettei kenenkään tarvitse murehtia omaa työmääräänsä yksin”, Aamulehden pääluottamusmies Juha Lehtinen sanoo.
Tehtiinkö 2009 ilmaisia ylitöitä?
Näin sen pitäisi mennä:
Ylityö tarkoittaa säännöllisen työajan lisäksi työnantajan aloitteesta tehtyä työtä.
Ylityö on vapaaehtoista ja edellyttää siis aina myös työntekijän suostumusta.
Mahdollinen työaikaliukuma on erotettava ylityöstä. Jos liukuvasta työajasta on sovittu, voi työntekijä itse päättää liukuman käyttämisestä liukumarajojen puitteissa.
Ylityö korvataan korotetulla tuntipalkalla. Korotuksen vaihtamisesta vastaavaksi vapaaksi voi sopia.
Lähde: Journalistiliitto
Journalistin ylityökysely:
Journalisti-lehti lähetti tammikuussa 2010 sähköisen kyselyn ylitöistä 151 pääluottamusmiehelle ja sai 82 vastausta.
Kyselyllä haluttiin selvittää pääluottamusmiesten arviot toimituksissa tehdyistä ylitöistä vuonna 2009, jolloin yli 200 journalistia menetti työpaikkansa, määräaikaisia sopimuksia ei uusittu ja väkeä joutui lomautetuksi.
Pääluottamusmiehiä pyydettiin kertomaan, kuinka paljon toimituksellinen henkilöstö teki viime vuonna ylitöitä ja miten ylityöt korvattiin. Heitä pyydettiin myös arvioimaan, kuinka paljon toimituksissa tehtiin niin sanottuja ilmaisia ylitöitä, joista ei saatu rahaa tai vapaata.
