Menikö kaikki niin kuin piti?

Lehdistön palkkajärjestelmässä on pitkään alalla olleiden, kuvaavien toimittajien palkkoja alentava aukko. Törmäsin tähän, kun maakuntalehtityönantajani ilmoitti nostavansa tämän vuoden alussa meidät aluetoimittajat 2a-palkkaluokasta 2b-palkkaluokkaan.

Olen toki iloinen, että työmme luokitellaan lopultakin vaatimustasoltaan 2b-luokkaan. Yritimme nousta 2b-tasolle jo silloin, kun luokitusta aikoinaan uudistettiin. Tuolloin työnantajan jyrkkä kanta oli, ettei aluetoimittajan työ vastaa 2b-tasoa. Silloin ei edes kuunneltu perusteluja, ettei muutoksella olisi rahallista vaikutusta.

Palkkaluokkamuutos tuli täytenä yllätyksenä, pääluottamusmies näet unohti kertoa meille, että asiasta neuvotellaan. Käsittääkseni palkkaluokka pitäisi määrittää työn vaativuuden mukaan. Työmme ei ole lainkaan muuttunut. Palkkatyöryhmä vain päätti, että teemme sittenkin vaativampaa työtä. Olemme siis olleet vuosia väärässä palkkaluokassa.

Turha luulla, että palkka olisi noussut. Työantaja leikkasi aiemmista ikälisistä kertynyttä, henkilökohtaista palkkaa saman verran, mitä jää matalamman ja korkeamman palkkaluokan väliin. Palkastani katosi johonkin noin 200 euron henkilökohtaiset lisät. Tiedän, että näin tapahtui sadoille toimittajille jo silloin, kun palkkaluokitus aikoinaan uudistui.

Selvä heikennys tapahtui siinä, ettei 2b:ssä enää makseta päällekkäistyökorvausta. Säästökurimuksessa työnantaja näki varmasti tässä taas yhden tavan säästää ja palkkaluokitus tarjosi siihen keinon.

Päällekkäistyökorvausta maksetaan enimmillään 15 kuvasta hieman yli sata euroa kuussa. Meillä korvattavien kuvien määrä laskettiin 1,5 vuoden julkaistujen kuvien keskiarvosta. Minulle kertyi neljä kuvaa eli saan tästä lähin ruhtinaalliset reilut 20 euroa kuussa riippumatta siitä, kuinka monta kuvaani on julkaistu.

Jos olisin edes tiennyt, että korvaus lasketaan kuvien keskiarvosta, olisin pyrkinyt julkaisemaan enemmän kuvia ja kasvattamaan sillä pysyväksi osaksi palkkaani jäävää korvausta tai edes yrittänyt neuvotella jostain paremmasta.

Pääluottamusmiehen kommentti oli, että minun pitäisi olla vain iloinen, kun päätoimituksen nuorten uutistoimittajien palkat nousivat parilla sadalla eurolla, heidät kun myös nostettiin 2b-luokkaan.

Kannatan toki alan lähtöpalkkojen korotusta, mutta en sitä, että samaan aikaan pitkään alalla olleiden palkat laskevat.

Pääluottamusmies ehdotti myös, että pyytäisin ainoana toimittajana lupaa jäädä alempaan palkkaluokkaan. Taloudellisesti se olisi kyllä kannattanut, mutta eihän siinä ole mitään järkeä.

Palkkaluokitus on tältä osin susi. Myös liiton kädet ovat sidotut, sillä asioista sovitaan talokohtaisesti. Mistä säästöt revitään seuraavaksi? Meillä väliinputoajilla ei taida olla enää mistä ottaa.

Alalla yli 25 vuotta ollut

Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.