Journalistien taustat tiukempaan syyniin

Ulkoministeriö teetti poikkeuksellisesti turvallisuusselvitykset Itämeri-kokoukseen osallistuneista noin 200 journalistista. Kokous pidettiin 10. helmikuuta. Selvitystä varten poliisi tutki rekistereistään osallistujien tiedot kuten vankeusrangaistukset, sakot, lähestymiskiellot ja rikostutkinnat.

Toimittajien taustojen tarkistaminen on Suomessa erittäin harvinaista. Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen ei ollut aiemmin törmännyt tällaiseen käytäntöön.

”Kuulostaa hätävarjelun liioittelulta. Lehdistökortin näyttämisen pitäisi riittää”, Nieminen sanoo.

Kokouksen pääsihteeri ulkoasiainneuvos Jari Luoto kertoo, että selvitykset tehtiin kokoukseen osallistuneiden valtiojohtajien turvallisuuden takaamiseksi. Vieraiden joukossa oli muun muassa Venäjän pääministeri Vladimir Putin.

Kaikki rekisteröityneet journalistit pääsivät kokoukseen. Luodon mukaan ulkoministeriö sai poliisilta yksittäisestä toimittajasta vain sen tiedon, että ”kyseisen henkilön osalta ei ole havaittu estettä”. Päätöksen henkilön osallistumisoikeudesta teki selvityksen tilaaja eli ulkoministeriö.

Laki antaa viranomaisille laajan tulkinnanvapauden siitä, koska turvallisuusselvitys voidaan teettää. Oleellista on se, minne toimittaja on menossa jutuntekoon. Lakiin on kirjattu on tiettyjä paikkoja ja toimitiloja, joilla on huomattavaa merkitystä valtion sisäiselle tai ulkoiselle turvallisuudelle. Niihin pääsyä voidaan rajoittaa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi ydinvoimalat ja armeijan toimipaikat.

Siitä, mitä poliisi kaivaa toimittajien taustoista esiin, on hyvin hankala saada tietoa. Turvallisuusselvityslaissa kuitenkin sanotaan, että selvityksen kohteena olevalla henkilöllä on oikeus saada viranomaiselta turvallisuusselvityksen hänestä sisältämät tiedot.

Tiedot pitäisi saada lähimmältä poliisiasemalta. Käytännössä se on hyvin vaikeaa, ja käsittelykin kestää ainakin Helsingissä noin kuukauden.

Journalistiliiton Niemisen mukaan viranomaiset ovat tiukentaneet kontrolliaan toimittajiin. Hyvässä muistissa ovat esimerkiksi Suomen Kuvalehden valokuvaajan Markus Pentikäisen saama hovioikeuden tuomio vuoden 2006 Smash Asem -mielenosoituksen tapahtumista ja Kelan työntekijöiden haastattelukielto, josta Aamulehti uutisoi 25. tammikuuta. Aamulehti paljasti Kelan ohjeistaneen työntekijöitään välttelemään toimittajien kanssa keskustelemista ja tarvittaessa jopa valehtelemaan heille.

Nieminen on huolestunut viimeaikaisesta kehityksestä.

”Tämä on yleismaailmallinen suuntaus. Yhteiset pelisäännöt pitäisi tehdä, ettei vapaata tiedonvälitystä enempää hankaloitettaisi.”

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan vuosittain tehdään jopa 10 000 turvallisuusselvitystä. Hän ymmärtää, että toimittajista tehdään selvityksiä niin kuin muistakin ammattiryhmistä.

”Ihmisiä ei voi erotella”, Aarnio puntaroi.

Hänen mielestään ongelmana on pikemminkin se, kuinka rekisterin tietoja käytetään.

”Ketään ei saisi liittää mukaan kevyin perustein.”

Lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallinin vetämä työryhmä pohtii parhaillaan, mitkä tietolähteet ovat turvallisuusselvityksissä tarpeellisia.

Työryhmän tavoitteena on selvittää, miten henkilöstön ja yritysten luotettavuutta ja toimitilojen turvallisuutta voidaan parantaa perusoikeudet huomioon ottavalla tavalla. Säädöksien tarkentaminen tähtää ”keskeisten yleisten ja yksityisten etujen” suojaamiseen.