Takaisin Hesariin
Mikael Pentikäisen vuosia jatkunut valmistautuminen Helsingin Sanomien johtoon on päättynyt. Huhtikuun alussa hän laskeutuu Sanomatalon huipulta kaksi kerrosta alaspäin vanhan lehtensä palvelukseen.
 |
Matka Sanomatalon yhdeksänteen kerrokseen tuntuu turhauttavan pitkältä, kun hissi pysähtelee yhtenään. Kiireisiä toimittajia ja naureskelevia markkinoinnin työntekijöitä nousee hissiin joka kerroksesta.
Perillä, lukitun lasioven takana, tunnelma on unelias. Sanoma Newsin toimitusjohtaja ja Helsingin Sanomien vastavalittu päätoimittaja ja kustantaja Mikael Pentikäinen löytyy työhuoneestaan hyvinvoivan näköisenä.
Työhuoneesta näkee kauas pääkaupungin keskustan yli, mutta haastattelun Pentikäinen haluaa johtajien tapaan antaa neuvotteluhuoneessa.
Hän aloittaa uudessa tehtävässään 1. huhtikuuta. Ollessaan STT:n päätoimittaja ja toimitusjohtaja Pentikäinen sai tuntumaa yritysjohdossa toimimiseen.
”Sanoma Newsin toimitusjohtajana en osallistunut lehtien sisältöjohtamiseen”, Pentikäinen sanoo. Nyt se on HS:n osalta edessä.
Pentikäisen toimittajatausta on vahva. Sanoman toimittajakoulun jälkeen hän aloitti uransa Helsingin Sanomien poliittisessa toimituksessa.
Rivitoimittajana Pentikäinen oli kollegoidensa ja esimiestensä arvostama. Kun hänet 1996 nimitettiin silloiseen Sanoma Osakeyhtiöön kuuluneen Etelä-Saimaan päätoimittajaksi, alkoivat HS:n toimittajat arvuutella, että hänestä tulisi joskus myös lehden päätoimittaja.
STT:llä Pentikäinen puuttui joskus hyvinkin läheisesti toimitusten työhön – joitakuita se ärsyttikin. Ja hän aikoo näkyä myös HS:n toimituksessa.
”Joidenkin mielestä varmasti liikaa”, Pentikäinen sanoo ja hymyilee.
HS:n organisaatio on hiljattain uudistettu perinpohjaisesti. Lisää on tulossa, mutta ei heti.
”Sitä ei tarvitse pelätä”, hän sanoo. ”Mutta ajan mittaan kun huomaan tarvetta, muutoksia kyllä tulee. Organisaatio ei ole koskaan valmis.”
Helsingin Sanomista jäi viime vuoden lopussa eläkkeelle vapaaehtoisesti 30 toimittajaa. Tilalle palkattiin vain yksi uusi toimittaja.
”Nämä olivat vähennyksiä, jotka meidän oli pakko tehdä, jotta pystyimme takaamaan lehdelle terveen talouden. Se taas takaa sananvapauden”, Pentikäinen sanoo.
Jakaako Pentikäinen näkemyksen, että toimittajien väheneminen näkyy lehdessä sisällön ohenemisena ja esimerkiksi toimittajien omien selvitysten harvinaistumisena?
”En jaa”, Pentikäinen sanoo ja pitää tauon. Sitten hän jatkaa: ”Enkä ole kuullut kenenkään muun sanovan noin.”
Pentikäinen ei myönnä ilmiselvää tosiasiaa: lehti on ohentunut fyysisestikin, kun tekijöiden määrä on vähentynyt roppakaupalla. Lopulta hän taipuu hieman:
”Joidenkin kirjoittajien, bränditoimittajien, poistuminen kyllä näkyy.”
Heikkoja aikoja ovat kokeneet viime vuonna myös Sanoman freet. Yhtiö vaati kaikkia avustajia allekirjoittamaan sopimuksen, jolla he luovuttavat Sanoma Newsille töidensä kaikki oikeudet.
Journalistiliitto yrittää parhaillaan saada freelancerit raivostuttaneeseen sopimukseen ratkaisua korkeimmalta oikeudelta. Pentikäinen ajoi sopimusta kiivaasti Sanoma Newsin toimitusjohtajana.
Pentikäinen ei antanut neuvotteluissa tuumaakaan periksi, ja hänen saneleva tyylinsä kiristi tilannetta entisestään. HS:ssa hän kutsui sopimusta ”alan käytäntöjen mukaiseksi”, jollainen se ei Journalistiliiton mukaan ole.
”Tämä on asiallinen sopimus, jolla yhdenmukaistamme avustajiemme ehdot ja muutamme ne vastaamaan alan käytäntöjä”, Pentikäinen sanoi HS:ssa ylimieliseltä kalskahtavasti.
Nyt Pentikäisen asema muuttuu, mutta ajatukset sopimuksen tarpeellisuudesta eivät.
”En ole muuttanut omaa käsitystäni itse asiassa, mutta toivon oppineeni jotain sen hoitamisesta”, Pentikäinen sanoo.
”Toivon, että välini avustajiin tulevat olemaan hyvät ja asialliset. Vaikka jupakka ei ole ollut mieluisa kenellekään, siinä riitelivät asiat eivätkä ihmiset.”
Pentikäisen mukaan freet ovat jatkossakin tärkeä sisällöntuottajaryhmä, jonka kanssa hän haluaa tehdä hyvää ja avointa yhteistyötä.
Päätoimittajana ja kustantajana Pentikäinen sanoo pystyvänsä tekemään päätöksiä ilman välikäsiä.
”Saan suoraan tietää, minne resurssiallokointi pitää kohdistaa, samoin kuin leikkauspäätökset”, Pentikäinen sanoo.
Hänen puheessaan esiintyy usein sanoja, jotka ovat tutumpia konsulttien kuin toimittajien suusta.
Helsingin Sanomien pääluottamusmies Jaana Savolainen kertoo toivovansa Pentikäiseltä avointa päivittäisjohtajuutta ja laatujournalismin turvaamista.
”Kun tehdään lehteä pienemmällä porukalla kuin ennen, kaipaan linjausta siitä, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Vähemmän tärkeän voi sitten jättää pois”, Savolainen sanoo.
Sen verran Pentikäinen voi rauhoitella HS:n toimittajia, että enempiä leikkauksia tuskin on näköpiirissä.
”Se edellyttäisi yleisen taloustilanteen sellaista heikkenemistä, jota pidän epätodennäköisenä.”
Ilta-Sanomien rikostoimittaja Rami Mäkinen työskenteli Pentikäisen alaisuudessa ollessaan STT:n rikostoimittajana.
”Minä pidin aidosti työskentelystä hänen alaisenaan, sillä hän oli hyvä johtaja. Pentikäinen uskalsi tehdä päätöksiä; hän ei ollut vellihousu eikä sanansa syöjä”, Mäkinen sanoo.
Mäkinen kertoo kuitenkin olleensa rivitoimittajana melko etäällä päätoimittajasta.
”Käsittääkseni hän ei välttämättä aina ymmärrä, etteivät kaikki ihmiset ole yhtä nopeaälyisiä ja työorientoituneita kuin hän.”
Joitakin STT:n esimiehiä tiettävästi suututti Pentikäisen tapa puuttua jatkuvasti heidän perustyöhönsä. Ja siirtyminen lehdistön uuteen palkkausjärjestelmään oli STT:ssäkin hankala. Neuvottelut tiettyjen tehtävien määrittelemisestä korkeampaan palkkaluokkaan törmäsivät seinään.
Miten Pentikäinen vaikuttaa HS:n linjaan?
”Lehden periaatelinja ei tule muuttumaan mitenkään. Se on kestävämpi kuin yksikään päätoimittaja”, Pentikäinen sanoo.
Pian nimityksensä jälkeen hän kertoi Ylen haastattelussa kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Pentikäisen mielestä Suomen olisi ”eurooppalaisena maana luontevaa” kuulua Natoon.
Hän sanoo kuitenkin, ettei Nato-jäsenyys ole tulossa mitenkään erityisesti pääkirjoituksissa esiin.
”Suomi liittyy Natoon sitten, kun kansa on kypsä”, Pentikäinen sanoo.
Pentikäisen tuntevien moitteet liittyvät koviin vaatimuksiin ja joka asiaan puuttumiseen, mutta kielteiset kommentit ovat kaiken kaikkiaankin harvassa.
”Pentikäisen puute on se, että hänellä ei ole pimeitä puolia”, MTV3:n rikostoimittaja Jarkko Sipilä sanoo ja naurahtaa. Hän on Pentikäisen kurssitoveri Sanoman toimittajakoulusta.
Toinen kurssitoveri, WSOY:n Johnny Knigan kustannuspäällikkö Jaakko Pietiläinen, kertoo, että Pentikäinen osoitti toimittajakouluaikana kykyä itseironiaan.
”Emme olleet kovin paljon tekemisissä, sillä minä olin hörhö ja hän asiallinen toimittajanalku. Mutta luonnehtisin häntä asialliseksi piilohumoristiksi.”
Asialliselta Pentikäinen vaikuttaa nytkin. Ei räväkältä humoristilta, muttei missään nimessä tosikoltakaan. Helsingin Sanomat taitaa saada näköisensä päätoimittajan.
Nopeaa nousua
Mikael Pentikäinen on syntynyt 28. marraskuuta 1964. Hän kävi Sanoman toimittajakoulun 1989–90 ja jäi kouluun assistentiksi.
Pentikäinen työskenteli Helsingin Sanomain poliittisessa toimituksessa 1992–1996. Etelä-Saimaan päätoimittaja hän oli 1996–1999.
STT:n päätoimittajana ja toimitusjohtajana Pentikäinen toimi 1999–2004.
Vuonna 1996 hän oli hetken HS:n ja IS:n toimitusten pääluottamusmies.
Pentikäinen on suorittanut metsänhoitajan ylemmän korkeakoulututkinnon Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo ja viisi lasta.
