Omaa sairauslomaa

Freetoimittaja Hanna Jensen ei ole juuri koskaan kipeä. Ainakaan hän ei pidä sairauslomia. Jos hänellä on kurkku kipeä tai nuhaa, hän tekee töitä. Lapsilta saadut oksennustaudit hän on onnistunut sairastamaan viikonloppuisin.

”Luulen, että jos olisin sairastanut, olisin ottanut menetetyn ajan kiinni vaikka öisin. Ikävä kyllä.”

Näin tekee moni freelancer. Free ei voi jäädä työnantajan piikkiin kotiin nukkumaan flunssaansa pois vaan korkeintaan ottaa omaa lomaa. Jos sairastuminen osuu päivälle, jolloin friikun olisi pitänyt tehdä tilattu työ, työnantaja etsii toisen tekijän. Sairastunut jää ilman palkkiotaan. Jos deadlinea voi siirtää, työt kasaantuvat työhönpaluupäivälle.

Yrittäjäeläkelain (YEL) piiriin kuuluvat freet saavat Kelan päivärahaa vasta, kun he ovat poteneet sairastumispäivän lisäksi kolme päivää omaan piikkiin. Ilman YELiä omavastuuaika on vielä pidempi: sairastumispäivä ja yhdeksän arkipäivää. Pienet flunssat ja vatsataudit ehtii sairastaa nopeammin.

Journalistiliiton freelancereiden työmarkkinatutkimuksessa oli pari vuotta sitten mukana Työterveyslaitoksen erilliskysely. Siihen vastanneista vähän yli puolet totesi voivansa pitää vähintään melko hyvin pari kolme päivää vapaata sairastuessaan. Yli joka kolmas kuitenkin arveli, että moinen onnistuu varsin huonosti. Melkein yhtä monen mielestä ainakaan sairastuneen perheenjäsenen hoitamaan jääminen ei oikein onnistunut.

Vain joka kolmas freelancer kykeni työskentelemään koko kuluneen vuoden siten, ettei joutunut keskeyttämään työntekoa terveydentilansa vuoksi kertaakaan.

Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen tuntee tilanteen. Freet sairastavat omaan laskuunsa ja jotkut menettävät sovittuja keikkoja. Muutama vuosi sitten liitto sai kuitenkin lobbausvoiton. Lakia muutettiin ja pidempään kuin neljä päivää sairastavien tilanne parani. Omavastuuaika oli ennen kymmenen päivää YEL-vakuutetuillekin.

”Tämä on otettu hyvin vastaan. Muutaman päivän flunssia pidempiäkin sairastumisia kuitenkin on.”

Toistuvista sairauksista tai vammoista kärsii saman tutkimuksen mukaan viidesosa freelancereista. Lääkärin toteamia vastaavia ongelmia on kuudellatoista prosentilla.

Lääkärintodistus freen kannattaa hakea heti sairastuttuaan, vaikka jo siltä varalta, jos sairaus kestääkin tavallista pidempään.

Keväällä 2009 tehdyn uuden työmarkkinatutkimuksen mukaan joka neljäs free kertoi joutuvansa työskentelemään sairaanakin saadakseen saman ansion kuin ennen.

Hanna Jensen teki marraskuussa viikon töitä kotona, kun 11-vuotias lapsi sairasti sikainfluenssaa. Työsuhteisen ei toki tarvitse tehdä töitä sairasvuoteen vierellä, mutta Jenseniä tällainenkaan ei haittaa.

”Homma toimii hyvin: teen töitä olohuoneen pöydän ääressä, ja lapsi makoilee vieressä sohvalla. Mieheni tarjoutui myös jäämään töistä kotiin, mutta en näe siihen syytä, koska minun on helpompi tehdä työni kotona.”

Kun lapset olivat pieniä, Jensenin äiti tuli tarvittaessa apuun.

”Olemme free-kollegojen kanssa puhuneet paljon siitä, miten yllättävä, pitkä sairausloma vaikuttaisi elämäämme taloudellisesti.”

Vapaaehtoisia sairauskuluvakuutuksia on toki myös tarjolla.

Kentältä löytyy erilaisia käytäntöjä vaikka kuinka paljon. Sähköisessä mediassa työskentelevät ovat usein työsuhteisia freelancereita. Heille korvataan lain ja myös Ylen ja MTV:n Yhtyneet-freesopimuksen mukaan sairauspoissaoloja ainakin osittain etukäteen sovituilta päiviltä.

Petri Savolaisen mukaan saman pitäisi päteä myös tarvittaessa töihin tuleviin: jos vuorot on sovittu etukäteen, niiltä pitää antaa sairauslomaa.

Työsopimuslain mukaan alle kuukauden kestäneissä työsuhteissa sairausajan palkka on 50 prosenttia Kelan sairauspäivärahasta, yli kuukauden suhteissa maksetaan normaali palkka. Esimerkiksi lehdistön työehtosopimuksessa määrätään myös, että sairastuneen pitää saada kolmelta viikolta normaalia palkkaa heti työsuhteen alettua.