Kirjojen sisältö sähkoistyy
 |
Kirja-ala sähköistyy. Alan ammattilaiset uskovat, että sähköiset lukulaitteet lyövät läpi todenteolla tämän vuoden aikana. Tähän mennessä lukulaitteita on ollut vaikea saada, mutta tilanteen uskotaan muuttuvan nopeasti. Esimerkiksi verkkokirjakauppa Amazonin lanseeraamaa Kindleä voi jo nyt tilata Suomeen. Elektronikkayhtiö Sonyn Readeria saa ainakin ulkomaisista verkkokaupoista ja tietokoneyhtiö Applen iPad saapuu kauppoihin kesän korvilla.
Kustantaja Silja Hiidenheimo sanoo, että Teos haluaa olla mukana sähköisten lukulaitteiden kehityksessä. Hän on innostunut ajatuksesta, että voisi pitää mukanaan rakastamiaan kirjoja – vaikkapa Shakespearen koottuja.
”Minua kiinnostaa erityisesti, miten laite muuttaa lukemista. Osa kirjoista on pakko lukea nopeasti, koska ne ovat niin koukuttavia. Mutta miltä lauseet tuntuvat lukulaitteelta luettuina”, Hiidenheimo pohtii.
Otavan kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannuspäällikön Jaana Koistisen näkökulma on käytännöllisempi. Hän on käyttänyt lukulaitteita jo pitkään käsikirjoitusten lukemiseen.
”Uskon, että Suomen vempainhullu kansa haluaa nämäkin laitteet hankkia. On kuitenkin tärkeää oivaltaa, että kirjan pohjana on oltava hyvä käsikirjoitus. Sähkökirja on vain yksi kirjan olomuoto”, Koistinen sanoo.
Hän arvelee, että laitteista innostuvat ensimmäiseksi ne, jotka haluavat lukea kirjansa alkukielellä. Moni lukija jopa kehuskelee sillä, ettei koskaan lue mitään suomeksi. Lukulaitteisiin voidaan siten ladata paljon myös ulkomaista kirjallisuutta.
Otavan toimitusjohtaja Pasi Vainio toteaa, että Suomessa ei vielä ole yhtään jällenmyyjää, joka myisi itse laitteita saati sisältöä niihin. Hän toivoo, että alan toimijat kiinnittäisivät huomion sisältömarkkinoihin, helppokäyttöisyyteen ja kuluttajaystävällisyyteen.
”Jos sisältöä ei ole kaupalliselta toimijalta saatavilla, ollaan herkästi samassa tilanteessa kuin musiikkipuolella, jossa on piratimisongelma. Meidän on luotava oikeat kaupalliset kanavat, joita kuluttajat oppivat käyttämään.”
”Me pyrimme varautumaan siihen että olemme mukana, kun markkinoita alkaa syntyä.”
Vainio ja WSOY:n toimitusjohtaja Anna Baijars uskovat, että sähköisiin lukulaitteisiin on vielä tänä vuonna mahdollista hankkia laajasti suomalaista kaunokirjallisuutta sekä oppi- ja tietokirjoja. Arviot sähköisen lukemisen liiketaloudellisesta merkityksestä ovat kuitenkin vielä varovaisia.
”Aika näyttää, mikä ansaintalogiikka jää voimaan, ja onko sisällön hankkiminen laitesidonnaista vai ostetaanko vain lukuaikaa. Mahdollinen on myös malli, jossa yksittäisistä artikkeleista koottaisiin omia tieto- tai oppikirjoja. Silloin on myös pohdittava, mikä lopulta on meidän käsityksemme kirjasta”, Otavan Vainio pyörittelee.
Otavan Koistinen kuvailee sähköisiä kirjoja ”kypsien markkinoiden mahdollisuudeksi”, joka varmasti kiinnostaa myös tekijöitä.
”Toivotaan, että kirjojen sähköistyminen toisi myös kokonaan uusia ihmisiä kirjojen pariin.”
Baijars painottaa tekijänoikeuksien tärkeyttä ja muistuttaa, ettei kirjan arvo ole riippuvainen formaatista. Milloin siis suomalaisiin kustannussopimuksiin kirjataan pykälät digitaalisesta julkaisemisesta?
”Meillä on päästy eteenpäin sopimuspuolella. Kotimaiset kirjailijat ovat avoimin mielin”, Baijars sanoo.
