Homot ja lesbot hämmentävät yhä toimittajia

Media käsittelee seksuaalivähemmistöjä asiallisesti, sanoo tutkija Anna Moring.

Ari Lahdenmäki, teksti
Juuso Westerlund, kuva

Tutkija Anna Moring, ovatko seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt riittävästi esillä mediassa?

Tilaa näkyy mediassa järjestyvän, kun erilaisia tapauksia tulee esiin. Kyse on pikemminkin siitä, millä tila täytetään. Esimerkiksi adoptiokeskusteluissa oli joka naistenlehdelle kunnia-asia esitellä ydinperheen muodostanut naispari, jolla on mukavia lapsia.

Jos lukee minkä tahansa naistenlehden läpi, homot ja lesbot esiintyvät homoina ja lesboina, eivät taidemaailman asiantuntijoina tai mielenkiintoisina suunnittelijoina. Joku Hjallis Harkimo on julkisuuden henkilö, josta kerrotaan aina myös parisuhdeasioita, Jari Sillanpäästä ei.

Millaisissa yhteyksissä seksuaalivähemmistöt saavat näkyvyyttä?

Kyse voi olla yksittäisestä henkilöstä, joka kertoo homoudestaan. Toinen kategoria ovat Johanna Korhosen ja Marja-Sisko Aallon kaltaiset syrjintätapaukset.

Yksi ryhmä ovat kirkon sisäiset väännöt. Silloin saatetaan puhua siitä, mikä on heteroksi oletetun enemmistön kanta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.

Lainsäädännön muutoksista seuraavaksi tulee keskusteluun joko perheen ulkoinen adoptio tai sukupuolineutraali avioliittolaki. Näissä tapauksissa näkökulma on heteroenemmistön, joka selvittelee asennoitumistaan vähemmistöihin ja näiden oikeuksiin ja asioihin.

Miten viestimet suoriutuvat näiden vähemmistöjen käsittelystä?

Hyvin, mutta Suomessa homoseksuaalisuus ei ole välttämättä yhtä sokeeraavaa kuin joissakin muissa maissa.

Sukupuolivähemmistöt saavat sen sijaan yhä median hämmentymään. Transpuolella termit menevät sekaisin. Esimerkiksi vast’ikään uutisissa esillä ollut pankkiryöstäjä hämmensi mediaa, kun ensin puhuttiin naiseksi pukeutuneesta miehestä ja joskus transvestiitista, vaikka kyse oli transsukupuolisuudesta.

Toimittajia neuvoisin, että Setan internetsivuilta voi tarkistaa, mikä on missäkin yhteydessä korrekti termi.

Jäävätkö jotkin asiat mediassa kokonaan käsittelemättä?

Epänormatiiviset käytännöt jäävät pimentoon – sellaiset, jotka eivät mahdu kauniiseen perhepakettiin. Tarkoitan erilaisia seksuaalikäytäntöjä tai tapoja muodostaa ja määritellä perhe.

Valtamedian suhde seksiin on kainosteleva: puhuminen sen ihmeellisemmistä asioista kuin heteroseksi on hyvin harvinaista. Seksuaalivähemmistöt esitetään deseksualisoituina.

Anna Moring

Kuka: 30-vuotias tutkija, ensimmäinen sukupuolentutkimus pääaineenaan Helsingin yliopistosta valmistunut filosofian maisteri. Viime vuoden eurovaaleissa vihreiden ehdokkaana.

Tutkija: Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava, joka tutkii perheideaaleja muun muassa suomalaisessa ja ruotsalaisessa mediassa.

Aktivisti: Kuuluu samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeutta edistävän aktivistiryhmän, Toivotun lapsen, perustajiin.