Lehdistö kiri palkankorotuskisassa

Lehdistön parin vuoden takainen tes-sopimus on nostanut journalistien palkkoja monia muita toimialoja rivakammin.

Timo Sormunen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Lehdistössä työskentelevä keskivertojournalisti tienasi viime vuonna karvan verran alle 3 500 euroa kuussa. Se on kiinteillä kuukausipalkoilla laskien 5,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Tulosta voi pitää vähintäänkin tyydyttävänä, sillä yleinen ansiotasoindeksi nousi samaan aikaan tasan kolme prosenttia. Luvut selviävät Elinkeinoelämän keskusliiton tilastoista, jotka on koostettu viime lokakuun palkkatietojen pohjalta.

Miestoimittajien keskimääräinen kuukausipalkka oli viime vuonna 3 554 euroa. Naisilla vastaava summa oli 3 313 euroa. Käytännössä naisen palkkaeuro on edelleen noin 93 senttiä, alimmassa palkkaluokassa 89 senttiä. Koko maassa naisen euro on 82 senttiä.

Toivoa paremmasta antaa kuitenkin se, että naisten ansiot kohenivat hieman miehiä nopeammin. Puhtailla kuukausipalkoilla laskien nousua kertyi 5,8 prosenttia, miehillä 5,3 prosenttia.

Jos mukaan lasketaan palkanlisät ja tulospalkkiot, vetävät miehet edelleen selvästi pidemmän korren. Erilaisia työaikalisiä maksetaan eniten IIb-palkkaluokassa, tulospalkat puolestaan kasvattavat palkkaluokkiin IIIa ja IIIb kuuluvien journalistien ansioita.

Kaikki palkkaryhmät huomioiden toimittajien ansiohaarukka ulottuu noin 2 700 eurosta runsaaseen 4 800 euroon kuukaudessa.


Kustannustoimittajien
keskipalkka oli viime vuonna hieman yli 3 000 euroa kuukaudessa. Palkat nousivat keskimäärin 4,5 prosenttia ja tässäkin naisten kiri oli miehiä kovempi.

Myös palkka tasa-arvo toteutui perinteisiä journalisteja paremmin. Kustannustoimittajana työskentelevän naisen palkkaeuro oli käytännössä 97–98 senttiä.


Alan palkkakehitys
tuntuu tyydyttävän myös kentällä. Tulevat palkkatoiveet ovat suhdannetilanne huomioiden vähintäänkin maltillisia.

”Hesari ei tunnetusti ole alalla palkkajohtaja. Omaan palkkaani olen silti suhteellisen tyytyväinen, ainakin siihen asti, kunnes asia tulee työkavereiden kanssa puheeksi”, naurahtaa nimettömänä pysyttelevä HS-toimittaja.

Yleistuntuma lasitalossa on odotteleva. Ajat ovat edelleen tiukat, vaikka talous on kääntynyt parempaan päin.

”Palkankorotusmahdollisuuksista on paha sanoa mitään. Itse odottaisin vähintään tämän vuoden loppupuolelle. Silloin ilmapiiri voisi olla jo suotuisampi.”

Ylen Aamu-TV:n juontajan Juha Hietasen mielestä palkkakuoppa voi käydä pitkän päälle Ylelle kalliiksi.

”Jos joku Ylessä riemuitsee palkkatasostaan, niin hänellä ei ole muualta kokemusta. Onneksi yhtiö on muilta osin sähköisellä puolella omaa luokkaansa.”

Hietanen oli aiemmin uutisankkurina Nelosella. Vaikka tuntuvat tasokorotukset jäänevät lähiaikoina haaveiksi, kannattaisi Ylen palkkakuoppaa silti korjata.

”Pitkän päälle Ylelle olisi etua sekä tasokorotuksesta että palkkahaitarin kasvattamisesta. Osaamista ja ahkeruutta palkitsemalla saa myös hyvää väkeä töihin”, Hietanen huomauttaa.

Miesten ja naisten palkkaerojen hän uskoo katoavan sitä mukaa, kun naiset etenevät toimitusten sisällä esimiestehtäviin.

”Ymmärtääkseni tehtäväkohtaisia palkkoja maksetaan taulukoiden perusteella ja sukupuoleen katsomatta. Viimeiset vääristymät katoavat pestaamalla naispomoja, ja tässä on 2000-luvulla menty selvästi eteenpäin.”


Lahtelaisessa Radio Voimassa
on jo jonkin aikaa sovellettu samaa tes-linjaa kuin sen emoyhtiössä, Mediatalo ESA:ssa.

”Päätöksen teki yhtiön hallitus, ja rinnastamisemme esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomien toimittajiin oli kieltämättä mukava yllätys”, kertoo Voiman toimittaja Kari Anttinen.

Samalla tilille ovat tulleet syksyn 2008 ja 2009 palkankorotukset. Taannoinen ”monimediakorotus” sen sijaan jäi Anttiselta saamatta.

”Harkinnanvaraa käytettiin maksamalla se vain monimediatyötä jo tekeville toimittajille.”

Toukokuussa tulevien palkankorotuksien toteuttamiseen kohdistuu Anttisen mukaan nykyisestä taloustilanteesta johtuvia paineita.

”Eiköhän ne silti makseta, sillä kyse ei ole suurista summista. Valtaosa radion ohjelmatyöntekijöistä on laskuttavia freelancereita”, hän kertoo.

Journalistiliiton ja Viestinnän keskusliiton välinen työehtosopimus on voimassa huhtikuun 2011 loppuun saakka. MTV Median kanssa neuvottelut uudesta sopimuksesta alkoivat muutama viikko sitten.

Freelancerien palkkiotaso ennallaan

Freelancerien palkkiotaso polkee paikallaan ja toimeksiannot ovat vähentyneet viime vuonna. Näin kertovat Journalistin kyselyyn maaliskuun lopulla vastanneet 80 freelanceria.

Vastaajat kertovat muun muassa, että oman työn myyminen on käynyt yhä vaikeammaksi kasvaneen tarjonnan ja kilpailun vuoksi.