Parhaassa iässä

Työttömien toimittajien korvissa tes-neuvottelujen palkkamalttikeskustelu kuulostaa hyväosaisten hyminältä. Olisi edes pätkätöitä, toivoo se kolmekymppisten joukko, jonka Journalisti alkuvuonna kertoi keikkuvan työttömyystilaston kärjessä.

Silpputyötä tekevät määräaikaiset ja freet ovat alan joustoluokkaa – suhdanteista riippumatta. Mutta kun pätkätyöläinen vielä ennen saattoi olettaa, että hoitamalla hommansa hyvin hän ennen pitkää ”ansaitsisi” pysyvän työpaikan, on nyt suoranainen ihme tulla vakinaistetuksi.

Määräaikaisuudet ovat normi, eivätkä kaikki työnantajat viitsi enää edes ilmoituksissaan mainita, että tehtävä on määräaikainen. Saati, että kertoisivat, miksi se sitä on.

Moni työtön kolmekymppinen olisi varmasti tyytyväinen kesätyöpaikastakin, olisihan tarjolla monta kuukautta varmaa tuloa. Mutta työnantajat ovat kertoneet, että kesätyöt menevät parikymppisille opiskelijoille, joilla vielä riittää uskoa hakeutua alalle.

Kuinkahan kolmekymppisten käy? Veikkaan heidän häviävän kisan lopullisesti – ei uusille tulijoille vaan – eläkeläisille. Turun Sanomien uutisoiman tutkimustuloksen mukaan neljä viidestä yli 55-vuotiaasta olisi nimittäin halukas tekemään eläkkeellä töitä, esimerkiksi lyhyitä pätkätöitä.

Ymmärrykseni mukaan toimituksista eläkkeelle lähtevät ovat työkykyisiä ja kokeneita ammattilaisia, jotka eivät vieroksu ajatusta perustaa oma yritys tai pysyä työelämässä muulla tavoin vielä kuudenkympin jälkeenkin.

Ruuhkavuosia elävät kolmekymppiset eivät enää ole parhaassa työiässä. Tekijöitä löytyy niistäkin, joiden (työ)-elämää eivät rasita lapsentekosuunnitelmat, sairastelevat pikkulapset ja talonrakennusprojektit.