Kuka vei ja ketä?
Marja Tiuran haastattelu käynnisti valtavan mediamylläkän, jonka aikana toimittajat haparoivat arvioidessaan lähteiden luotettavuutta.
 Paljon selityksiä. Kansanedustaja Marja Tiura (kok.) joutui selittelemään uskonnollissävytteisiä puheitaan toimittajille moneen kertaan. |
Avun kuuluisa juttu kansanedustaja Marja Tiurasta (kok.) tuli Iltalehden toimittajalle Tommi Parkkoselle pääsiäisyllätyksenä.
”Olin kuullut epämääräisiä huhupuheita Tiuran mahdollisista loikkauskuvioista vuosia sitten ja ryhdyin uudelleen selvittämään, pitikö vihje paikkaansa. Alusta saakka minulle oli selvää, ettei tarina ihan niin mennyt kuin Tiura Avussa kertoi”, Parkkonen sanoo.
Parkkonen ja muut toimittajat esittivät hyvin pian, että katkeroitunut Tiura oli se, joka otti loikkaamisen puheeksi.
Yksi lähteistä oli entinen pienen mittakaavan petosmies ja vaalirahoitusskandaalin rikosepäilty Arto Merisalo. Parkkosen mielestä Merisalon taustan ei pidä kuitenkaan lähtökohtaisesti vaikuttaa siihen, miten toimittajat tätä lähteenä arvioivat.
”Merisaloon pitää suhtautua vastaavalla pieteetillä kuin kehen tahansa lähteeseen. Häntä pitää arvioida normaalin lähdekritiikin keinoin”, Parkkonen sanoo.
Hänen mukaansa Merisalon väite nauhoista olisi kuitenkin tullut varmistaa.
”Nauhat olisi pitänyt pyytää toimitukseen tai käydä kuuntelemassa”, hän sanoo nyt.
Helsingin Sanomien politiikantoimituksen esimies Marko Junkkari sanoo, että myös Hesarissa on toimittajien katsottava peiliin.
”Arto Merisalon puheisiin on uskottu koko ajan liian herkästi kaikissa viestimissä, myös Helsingin Sanomissa”, Junkkari sanoo.
Merisalon suureen medianäkyvyyteen vaikuttaa Junkkarin mukaan se, että hän ollut usein ainoa skandaaliin osallinen, joka on puhunut.
”Myöhemmin dokumenteista on selvinnyt, että iso osa hänen sanomisistaan on pitänyt paikkansa.”
Puhuessaan hallussaan olevista puhelunauhoituksista Merisalo pääsi Junkkarin mukaan pyörittämään toimittajia häkellyttävällä tavalla.
”Mediassa tehdään liian herkästi niin, että julkaistaan, mitä joku sanoo, ja kerrotaan, että näin hän väittää. Kyllä väitteet pitäisi yrittää verifioida”, Junkkari sanoo.
Yhtä lailla kuin Tiura myös Merisalo jää kuitenkin toimittajille mysteeriksi.
”Hän on päätoimija, jolla on jumalaton määrä informaatiota. Hän on jakanut sitä tipoittain ja pystynyt pitämään aloitteen itsellään”, Junkkari sanoo.
”Mutta en osaa sanoa, miten hän hyötyy toimistaan. Jos tavoitteena on ainoastaan pysyminen julkisuudessa, niin sen hän osaa.”
Vaikka Tiuran loikkausväitteiden osoittaminen epäuskottaviksi ei edellyttänyt mitään tallenteita, Tommi Parkkosta hirvitti, kun nauhat katosivat kuin tuhka tuuleen.
”Pelkäsin hetken, että tästä tulisi uusi lautakasa. Samoin kuin kaikki Matti Vanhasen synnit pyyhkäistiin hetkeksi Ylen heppoisen uutisen takia, pelotti, että tämä harmillinen sivujuonne vie huomion Tiuran toiminnalta.”
Mutta Tiuran tekemiset pysyivät pääuutisissa. Julkisuutta ryydittivät hänen omituiset hokemansa ja toimittajien kysymysten kiertely.
Tiuran saaman julkisuuden määrää voi Junkkarin mukaan pitää suurena suhteessa Tiuran asemaan poliittisena toimijana.
”Tiura ei missään nimessä ole ministeriin verrattava yhteiskunnallinen vaikuttaja. Toisaalta hän ei ole myöskään pelkkä rivikansanedustaja”, Junkkari sanoo.
Tiura oli eduskuntaryhmänsä varapuheenjohtaja.
”Hän on saanut valtavan mediahuomion, koska on valovoimainen poliitikko–julkkiskansanedustaja, muttei kovin taitava.”
Tiuran ympärillä kahdeksan kuukautta jatkunut myllytys kuvaa Junkkarin mielestä koko vaalirahakohun merkitystä: on kerrottu poliitikkoja tukeneista liikemiehistä ja pohdittu, onko raha vaikuttanut johonkin.
”Mutta on varmasti olemassa vaalirahan saajia, jotka ovat toimineet Tiuraa räikeämmin rahan antajan etujen mukaisesti”, Junkkari sanoo.
”Silti jostakin syystä Tiura jää kiinni. En tiedä, sählääkö hän niin paljon vai onko hänellä vain huono onni.”
Tiura edustaa tiedotusvälineissä Junkkarin mukaan aiemmin tuntematonta maan tapaa.
”Tuli ilmi liikemiehiä, jotka eivät toimi perinteisten kanavien, kuten Elineinoelämän keskusliiton tai Suomen Yrittäjien kautta vaan epämääräisesti suhmuroiden. Tiurasta on tullut tämän järjestelyn symboli.”
Tommi Parkkonen on kirjoittanut uutisjuttujensa yhteyteen useita hyvin kriittisiä näkökulmia Tiurasta.
”Monet esimerkiksi kokoomusleiristä ja Pirkanmaan suunnalta ovat kysyneet minulta, mitä minulla on Tiuraa vastaan. Mutta ei tämä ole henkilökohtaista; en tunne häntä. Tehtäväni on kertoa lukijoille, miten asia menee.”
Parkkonen sanoo olleensa tiukka ja kriittinen Tiuraa kohtaan, koska Tiura on hänestä toiminut skandaalin ajan ”huonosti ja tökerösti, ammattitaidottomasti”.
”Silloin kun on aihetta, kirjoitetaan tiukasti.”
Itsensä uhri
Aamulehden artikkelitoimittaja Riitta Järventie sanoo vierastavansa uhriretoriikkaa politiikassa.
”Tiura on oikeustoimikelpoinen ja täysvaltainen toimija. Kyllä hän on Avun haastattelulla ja ulostuloillaan vaikuttanut keskustelun sävyyn ja siihen, mihin se on edennyt. Kenties hän on itsensä uhri.”
Järventie on seurannut pirkanmaalaisen Tiuran uraa ja suosion syntyä. Hän arvioi, että kyse on osittain Tiuran sosiaalisesta lahjakkuudesta kenttää kiertäessä, mutta taustalla on myös kokoomuksen vaaliteemaksi nostama tasa-arvotupo. Tiura piti sitä kampanjoidessaan näkyvästi esillä.
”Täällä on paljon sosiaalipuolen naisia, jotka ajattelivat, että nyt äänestetään kokoomuksen tasa-arvotupoa ja antoivat sitten äänensä Tiuralle”, Järventie sanoo.
Tämä voi koitua myös Tiuran kohtaloksi.
”Kokoomuksella ei ole ensi vaaleissa tasa-arvotupon kaltaista täkyä.”
Järventien mukaan Tiuran tukiryhmässä olleille pirkanmaalaisille tilanne on ”ilman muuta enemmän kuin nolo”. Mutta hänestä mediakaan ei ole osaton häpeän väristyksiltä.
”Suoraan sanottuna kyllä nolottaa median puolesta, että päivästä toiseen Arto Merisalo pyöritti keskustelua. Mentiin täysin halpaan, että hänellä on kasapäin näitä nauhoja ja ne ovat hänen henkivakuutuksensa.”
Järventien mukaan on ilman muuta epäuskottava ajatus, että keskusta olisi kesken hallitusneuvottelujen ehdottanut kokoomuksen äänikuningattarelle loikkausta. Sen todistamiseen ei Merisalon nauhoja tarvita.
