Riita poikki rahalla
Lama on poikinut entistä enemmän työsuhderiitoja, ja yhä useampi jäsen turvautuu liiton oikeusapuun. Oikeuteen asti tapauksista päätyy alle puolet.
 |
Journalistiliiton oikeusavustuskulut ovat kolminkertaistuneet 2000-luvun alkuvuosista. Kun vielä vuonna 2003 liitto maksoi oman oikeusturvavakuutuksensa lisäksi jäsentensä oikeusavustuskuluja noin 14 000 euroa, summa oli vuonna 2008 jo lähes 50 000 euroa.
”Viime vuosi oli poikkeuksellinen, sillä monessa talossa oli yt-neuvotteluja, jotka poikivat myös oikeustapauksia. Pelkästään Etelä-Suomen Sanomien osalta on käynnissä seitsemän eri tapausta”, sanoo edunvalvontajohtaja Petri Savolainen Journalistiliitosta.
Ilmapiiri journalistien ja heidän työnantajiensa välillä on kiristynyt. Työntekijät ovat myös entistä useammin valmiita haastamaan työnantajansa oikeuteen, jos kokevat tulleensa väärinkohdelluiksi.
Tyypillisimpiä riitelytilanteita ovat irtisanomiset, määräaikaisuuksien perusteet sekä free-puolella palkkiot ja tekijänoikeusasiat. Savolainen sanoo, että aikaisemmin määräaikais- ja freetapauksia ei juuri ollut.
Viesti on myös, että työnantajapuolen suhtautuminen on koventunut: vielä 1990-luvulla asioita sovittiin enemmän. Nytkin meneillään on useita oikeudenkäyntejä hovissa ja korkeimmassa oikeudessa asti.
”Työnantajat saattavat hakea päätöstä viimeiseen asti, koska korvauksia maksettaessa on aina pelkona, että vastaavia tapauksia tulee lisää”, Savolainen sanoo.
Työmarkkinajohtaja Johanna Varis Viestinnän Keskusliitosta sanoo, että työnantajat lähtevät herkemmin oikeuteen tapauksissa, jotka ovat niille laintulkinnallisesti merkittäviä.
”Yritykset pyrkivät kuitenkin sopimaan asioita mahdollisimman paljon, jotta oikeuteen ei mentäisi. Tuomioistuinta vältellään”, hän sanoo.
Variksen mukaan imagoasiat eivät ole oikeudenkäynneissä suurin riski, vaan käräjöinnin kustannukset. Mediayhtiöt käyttävät usein isoja asianajotoimistoja, ja kulut ovat sen mukaiset. Kun esimerkiksi Johanna Korhosen oikeudenkäynti maksoi Journalistiliitolle 30 000 euroa, olivat Lapin Kansan kulut yli 100 000 euroa. Lopullinen hinta on liitolle nolla euroa, sillä oikeus tuomitsi vastapuolen maksamaan myös Korhosen oikeudenkäyntikulut.
Journalistiliitolla on parhaillaan käynnissä runsaat 40 erilaista työ- tai freesuhteisiin liittyvää oikeusjuttua. Samaan aikaan vähintään yhtä monta erimielisyysasiaa sovitaan liiton avustuksella.
Savolaisen mukaan liitto pyrkii aina ensi sijassa neuvottelemaan ja sopimaan. Oikeuteen asti päätyvät vain tapaukset, joissa paikallisen luottamusmiehen ja liiton työehtoasiamiesten sovittelutyö ei tuota jäsenen kannalta järkevää lopputulosta.
”Toisaalta korostamme nollatoleranssia: jos on syytä epäillä, että esimerkiksi irtisanominen tai määräaikaisuuden perusteet eivät ole laillisia, jäsenen on syytä riitauttaa asia. Vaikeimpia tilanteita ovat määräaikaisten työsuhteiden perusteiden selvittelyt, koska määräaikaiset, usein nuoret työntekijät eivät uskalla lähteä riitelemään. Ja jos jokin tapaus viedään eteenpäin, sovinto syntyy tyypillisesti viimeistään oikeuden porteilla”, Savolainen sanoo.
Joskus ihmisen elämän jatkon kannalta on tärkeämpää saada asia päätökseen kuin saada oikeutta.
Työsuhderiitojen sopu syntyy yleensä rahalla, ja käytännössä aina sovinnon ehtona on vaikeneminen sopimuksen sisällöstä. Työpaikkaa oikeudesta ei voi saada takaisin, jos työsuhde on jo ehtinyt päättyä ennen tuomiota.
