Puolet sai porkkanaa

Journalistin kyselyn mukaan isoista mediayhtiöistä jopa puolet jakoi henkilöstölle tulospalkkaa, bonuksia ja muita palkanpäällisiä myös viime vuonna. Rahaa jakaneet yhtiöt ovat selviytyneet viime vuodesta hyvin tai melko hyvin – ainakin liikevoittoprosenttien mukaan.

Alma Media saavutti viime vuonna 13,5 prosentin liikevoiton. Henkilöstölle yhtiö jakoi ylimääräistä muutamista satasista tonniin työntekijää kohden, vähemmän kuin yleensä.

”Konserni- ja yhtiökohtaisten osuuksien kriteerit olivat niin tiukat, ettei niistä tullut euroakaan. Myös toimitusten osastokohtaisesta osuudesta leikattiin puolet pois”, sanoo Aamulehden pääluottamusmies Juha Lehtinen.

Aamulehden toimituksen osastokohtaisia kriteerejä ovat muun muassa ideointi, innovatiivisuus, kustannuksissa pysyminen, virheiden määrä ja uutisvoitot.

Yhtiö- ja konsernitasolla budjetoidun tuloksen pitää kasvaa joka vuosi, jotta henkilöstö saa ylimääräistä.

”Jos tulos jää alle budjetoidun, tulokseen sidotun kannustepalkan osuus voi siis olla nolla, vaikka talo olisi tehnyt sinänsä hienon tuloksen. Tuntuu, että taloudellisia kriteerejä on lähes mahdoton täyttää”, Lehtinen sanoo.

Samaa valittaa moni muukin: yhtiön tuloksen on oltava usein erinomainen, jotta henkilöstökin saisi jotakin. Monia ärsyttää myös se, että vaivalla luodut tulospalkkiojärjestelmät unohdetaan saman tien, kun huono vuosi osuu kohdalle.

”Kun kehitetään palkitsemisjärjestelmää, pitäisi samalla olla myös takuu, että se toimii esimerkiksi vaikkapa seuraavat kolme vuotta”, pääluottamusmies Raimo Luhtanen Editasta sanoo.

”Olen ollut aiemmin luomassa järjestelmää, jossa työnantaja meni jopa takuuseen siitä, että tiettynä aikana ketään ei irtisanota”, hän jatkaa.

Viime vuosi toi monelle toimittajalle potkut. Irtisanomisten keskellä olisi irvokasta jakaa bonuksia, mutta esimerkiksi 21,5 prosentin liikevoiton vuonna 2009 tehnyt Ilkka-Yhtymä jätti henkilöstön aiemmin 400–1000 euron suuruiset voittopalkkiot maksamatta. Yhtiö vetosi ilmoitustulojen ja alan kannattavuuden laskuun.

Tulospalkkiot voidaan siis vuositasolla vetää pois huonoihin aikoihin vedoten. Mediayhtiöiden palkitsemiskäytännöt ovat muutenkin kirjavat: on henkilöstörahastoja, tulospalkkausta, voittopalkkioita ja bonuksia.

Aina henkilöstölle ei ole edes selvää, mitä maksetaan ja mistä. Palkitsemisen piirissä eivät myöskään välttämättä ole kaikki työntekijät.

Konkreettisimmillaan työntekijät saavat rahaa erilaisista suoritteista. Karjalaisessa käytössä ovat suoritusbonukset. Bonuksen voi saada erinomaisesta toiminnasta, esimerkiksi ulkoasu- tai sisältökilpailussa menestymisestä.

”Summat ovat olleet 100–250 euroa. Meillä on myös skuuppipalkkio: muissa kuin vakiintuneen lehtiyhteistyön viestimissä siteeratuista läpimenojutusta napsahtaa tilipussiin 75 euroa”, sanoo pääluottamusmies Liisa Kuivalainen.

Tunnustus hyvälle työlle on Erja Hyytiäisenkin mukaan paikallaan, mutta tulospalkkausjärjestelmää Turun Sanomissa työskentelevä pääluottamusmies ei yhtiöön edes haluaisi.

”Meillä ei ole tulospalkkausjärjestelmää. Pidän sitä hyvänä, koska sen kautta ei ole yritetty siirtää taloudellisen voiton tavoittelun vastuuta yksittäisten toimittajien niskaan. Meidän tavoitteenamme on tehdä mahdollisimman hyvää lehteä, eikä miettiä kustannustehokkuutta. Provisiopalkalla työskentelemisen yhdistäminen journalismiin olisi hankalaa”, Hyytiäinen sanoo.