EIT väljensi yksityisyyden suojaa

Kirjoittaja on Oikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT totesi huhtikuun alussa, että Suomen oikeuslaitos on rajoittanut tiedotusvälineiden sananvapautta väärin. Jo edesmenneen valtakunnansovittelija Jorma Reinin kotona tapahtui yli 13 vuotta sitten kahakka, josta alkanut prosessi saatiin näin päätökseen.

Suomalaiset tiedotusvälineet saivat sakkoja ja joutuivat maksamaan korvauksia sen takia, että Reinin naisystävän nimi oli mainittu lehdissä ja televisiossa. Tapaus kävi korkeimmassa oikeudessa yhden tv-ohjelman osalta ja muut tiedotusvälineet tuomittiin hovioikeudessa.

Juttu paljasti mielenkiintoisella tavalla eurooppalaisen ja suomalaisen tuomarin ajatusmaailman eron. EIT lähti perusteluidensa pohdinnassa siitä, oliko tapauksessa pakottavaa tarvetta tiedotusvälineiden sananvapauden rajoittamiseen yksityiselämän takia. Kotimainen korkein oikeus sen sijaan mietti aikanaan, oliko nimen julkaisemiseen pakottavaa tarvetta.

Ero on hämmentävän iso. Sama asetelma on ollut nähtävissä aiemmissakin EIT:n Suomelle antamissa langettavissa sananvapauspäätöksissä.

Joka tapauksessa EIT ajatteli asiaa ikään kuin journalistin tapaan. EIT:n mukaan naisystävällä oli naimisissa olleen korkean virkamiehen kotona sattuneessa kahakassa aktiivinen rooli ja hänkin sai sakot pahoinpitelystä. Asialla oli yleistä merkitystä, eikä tapaus kuulunut yksityiselämän suojan piiriin. Nimen mainitsemisesta ei olisi pitänyt siis rangaista.

Itse seurasin aikanaan jutun käsittelyä Helsingin käräjäoikeudessa. MTV3:ssa teimme tuolloin päätöksen pitkän harkinnan jälkeen, ettei nimeä julkisteta.

EIT:n kannan mukaan yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen voi syyllistyä, jos tieto nimenomaan loukkaa yksityiselämää. Yksityiselämän suoja ei veny kaikkialle, vaan kansalaisella on myös vastuu omista tekemisistään – joissakin tapauksissa myös julkisuudessa.

Yksityiselämän suojaa ei ole lainsäädännössä määritelty lainkaan. Kyse on siis tulkinnanvaraisesta käsitteestä, jonka laajuus vaihtelee tulkitsijan näkökulman mukaan. Suomalainen oikeuslaitos on tarkastellut suojaa pitkälti yksilön kautta, kun yksityiselämän suojasta tuli perustuslakiuudistuksessa perusoikeus.

EIT katsoi Reinijutussa opettajamaisesti, etteivät Suomen tuomioistuimet olleet löytäneet oikeaa tasapainoa sananvapaudesta ja yksityiselämän suojasta johtuvien vaatimusten välille.

EIT:n kanta jarruttaa ainakin toviksi Suomen matkaa kohti eräänlaista Facebook-julkisuutta, jossa ihmisestä kerrotaan julkisesti vain sen verran mitä hän itse haluaa.