Moni esimies ei osaa puuttua häiriköintiin
Toimituksissa huono esimiestyö näkyy erityisesti kyvyttömyytenä tarttua alaisten ongelmiin ja ongelmia aiheuttaviin alaisiin.
Näin arvioi Sanomien toimittajakoulun johtaja Tapani Pitzen.
”Johtajan ja esimiehen identiteetti on epäselvä. Ei tiedetä, milloin ongelmiin pitäisi puuttua ja millä tavalla. Tällöin työntekijöille voi syntyä mielikuva, että jokainen saa huseerata, miten haluaa.”
Pitzenin mukaan arka ja pelokas esimies ruokkii käyttäytymisellään helposti epäoikeudenmukaisuuden tunnetta toimituksessa. Jos esimies katsoo läpi sormien yhdenkin laiskottelua tai erivapauksia, muut turhautuvat ja myös heidän motivaationsa laskee.
Pitzenin mukaan tyypillinen ongelmatapaus on toimittaja, joka on syystä tai toisesta leipääntynyt työhönsä. Hän kieltäytyy juttuaiheista eikä häntä huvita ideoida.
”Tällaisten ongelmatapausten purkaminen on hirveän tärkeää. Jos esimies pystyy paikallistamaan turhautumisen tai loukkaantuneisuuden syyn ja käymään sen läpi alaisen kanssa, motivaatio alkaa nousta.”
Ongelmakäyttäytymiseen on puututtava heti. Keskusteluun alaisen kanssa pitää olla valmistautunut.
Esimiehellä on oltava tarkat faktat siitä, mitä on tapahtunut ja milloin ja miten asiassa edetään. Valmistautuminen vähentää riskiä, että oma persoona ottaa kriisitilanteessa vallan.
”Jos näitä asioita ei ole miettinyt, alkaa toimimaan oman luonteensa mukaisesti”, Pitzen sanoo.
Esimiehet ovat perinteisesti nousseet toimittajien joukosta journalististen ansioidensa perusteella. Roolin muutokseen on harvoin liittynyt erityistä koulutusta.
”Johtajakoulutusta on pidetty konsulttibisneksenä, josta ei ole mitään hyötyä.”
Koulutuksen puutteeseen on herätty kunnolla vasta viime vuosina. Syynä ovat kasvavat tulospaineet, mediakentän rajut muutokset ja työilmapiirin ongelmat.
Pitkäjänteistä koulutusta on syntynyt yliopistoihin ja suurimpiin mediataloihin. Tampereen yliopistossa aloitti ensimmäinen mediajohtamisen maisteriohjelma syksyllä 2009.
Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus tarjoaa toimittajille johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävää koulutusta. Sanoma Akatemia kouluttaa toimitusten keski- ja yläjohtoa.
Tapani Pitzen pitää yhtenä johtajakoulutuksen suurimpana haasteena toimittajien asenteita: individualismi elää vahvana.
”Esimiestyössä ei ole kysymys siitä, mitä minä itse saan aikaan, vaan mitä minä tällä porukalla saan aikaan.”
Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen projektipäällikkö Markku Laajala korostaa vuorovaikutuksen ja kuuntelemisen tärkeyttä.
”Jos ei kuuntele, joutuu johtamaan sokkona.”
Taloudelliset paineet ovat heittäneet viime vuosina johtamiselle omat haasteensa. Kun laadukasta jälkeä pitäisi tehdä entistä nopeammin, luova työ ja tehokkuusajattelu joutuvat helposti törmäyskurssille.
”Joskus toimittajan työ vaatii enemmän aikaa ja kypsyttelyä. Moni ei haluaisi päästää juttua käsistään. Esimiehen voi olla vaikea puuttua tähän, koska hän itse ajattelee työstä samalla tavoin”, kuvailee Laajala.
Kun väkeä vähennetään ja työmäärä kasvaa, myös esimiesten aika on kortilla. Laajalan mukaan esimiesten pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota ajankäytön hallintaan ja päivittää osaamistaan.
”Asioiden johtamisessa täytyy olla riittävän hyvä, jotta jää aikaa ihmisten johtamiseen. Jos taloutta ei osaa johtaa, siihen täytyy kouluttautua.”
