Vaikea ammattikunta

Toimittajat kirjoittavat terveydestä ja lääketieteestä enemmän kuin koskaan ja tarvitsevat lääkäreiltä asiantuntijalausuntoja yhä useammin. Monen toimittajan mielestä lääkärit suhtautuvat heihin kuitenkin nuivasti ja torjuvasti. Lääkäreitä on vaikea saada haastateltaviksi.

Perhelehtien toimittajat sanovat, että yhteistyö ei ole näin vaikeaa minkään muun ammattikunnan kanssa. Viestintäpäällikkö Anne-Maj Aunula Suomen Lääkäriliitosta, miltä tämä kuulostaa?

Kuulostaa tutulta. Ongelmia aiheuttavat populaarijutut, joissa ei pysytä tiukasti lääketieteessä. Silloin ei ole olemassa täsmällisiä vastauksia. Lukuja on helppo esittää, mutta kun kirjoitetaan tarkan lääketieteen ulkopuolelta, kuten etiikasta, lääkäri voi harvoin antaa yksiselitteisiä vastauksia. Se taas on ristiriidassa esimerkiksi otsikoinnin kanssa, vaikka jutulla täytyy toki olla houkutteleva otsikko.

Miksi niitä haastatteluja on niin vaikea antaa?

Lääkäreiden työpäivät ovat erittäin kiireisiä. Uutta tietoa tulee koko ajan, ja lisäksi pitäisi keskittyä kustannuksiin. Katkokset työssä aiheuttavat tuskaa. Toimittaja saattaa soittaa lääkärille ja haluta haastattelun saman tien. Lääkäri taas toivoo aikaa valmistautumiseen, faktojen ja lukujen tarkistamiseen.

Miksi haastatteluja antavat aina samat kiireiset huippulääkärit?

Usein heillä on erityispätevyyden tuoma näkökulma asiaan. Monesti tämä on myös käytännön sanelemaa: esimerkiksi sikainfluenssa-aikaan nimetyt lääkärit vastasivat toimittajille, jolloin muilla jäi rauha potilastyöhön.

Tiedotusvälineet käsittelevät entistä enemmän terveyttä ja lääketiedettä. Miltä se näyttää lääkärien silmin?

Lääkärien toimittajista antama palaute on positiivisempaa kuin ennen. Lääkärit arvostavat, että voivat puhua toimittajalle, jolla on perusasiat hallussa. Erikoistumista siis tarvitaan.

On hyvä, että lääketiede on tullut lähemmäksi lukijaa. Ihmiset myös ovat kiinnostuneita hankkimaan tietoa, mikä voi auttaa esimerkiksi lääkärin vastaanotolla. Toisaalta jos potilas on katsonut etukäteen itselleen sopivan diagnoosin, lääkäri voi puhua helposti kuuroille korville.

Missä media on epäonnistunut?

Pandemioiden, kuten lintu- ja sikainfluenssan, käsittelyssä. Ensi käden uutisointi lyö monesti yli, ja media lähtee heti täysillä ja melkein koko toimituksen voimin käsittelemään näitä aiheita. Pandemiat voivat toki näyttää hallitsemattomilta ilmiöiltä ja aiheuttaa ylilyöntejä myös viranomaisten puolella, mutta media luo usein uhkaa liian rajusti.