OM: Viestintätuen ehtoja on tiukennettava

Valtion viestintätukea on käytetty vain puoluelehdistöön ja viestintään, sanovat Journalistin haastattelemat puoluesihteerit. Oikeusministeriön mielestä tuen käyttöehtoja pitää silti tiukentaa.

Ministeriö päätti keväällä teettää lisätarkastuksen puoluetukien käytöstä.

Valtioneuvosto yhdisti entisen, suoraan puolueiden lehdille maksetun lehdistötuen puoluetukeen 2008. Samalla lehdistötuki kasvoi 14,3 miljoonasta eurosta 18 miljoonan euron viestintätueksi.

Muutosta vastustivat SDP ja vasemmistoliitto.

SDP:n Uutispäivä Demariin muutos ei juuri ole vaikuttanut, mutta esimerkiksi puolueen Oulussa ilmestyvä Pohjolan Työ vähensi ilmestymiskertojaan ja henkilökuntaansa.

”Viestintätuen käyttötarkoituksen ehdot ovat nykyään niin väljät, että niitä on lähes mahdotonta rikkoa”, sanoo johtaja Johanna Suurpää oikeusministeriöstä.

SDP on muutoksen jälkeen osoittanut rahaa puolueen omaan viestintään, kertoo puolueen hallintopäällikkö Risto Salonen.

SDP sai viime ja tänä vuonna viestintätukea 4 050 000 euroa. Puolue osoitti yhdeksälle lehtiään julkaisevalle yhtiölle potista viime vuonna 3 750 000 ja tänä vuonna 400 000 euroa viimevuotista vähemmän.

Oikeusministeriön tilintarkastusyhtiöllä teettämä tarkastus valmistuu elo–syyskuun vaihteessa. Alustavat tiedot eivät Suurpään mukaan viittaa väärinkäytöksiin.

”Käyttöä ei nyt tosin oikeastaan pysty seuraamaan.”

Esimerkiksi kokoomus ohjasi 4,5 miljoonan euron viestintätuestaan puolueen omaan viestintään viime vuonna 640 000 euroa ja kuntavaalivuonna 2008 runsaat 800 000 euroa.

”Kampanjointiin rahaa ei ole käytetty eikä tulla käyttämään, sillä se on kiellettyä”, puoluesihteeri Taru Tujunen sanoo. Tämänvuotista rahanjakoa kokoomus ei ole vielä päättänyt.

Johanna Suurpään mielestä valtionapua myönnettäessä voitaisiin määritellä tuen tarkka käyttötarkoitus ja se, miten käyttö jälkikäteen raportoidaan. Ainakin tuen käyttö vaalikampanjointiin pitäisi Suurpään mielestä kieltää.

”Nyt niin ei varsinaisesti ole.”

SDP päätti edellisen puoluesihteerinsä Ari Korhosen aikana hankkia ensi vaaleihin telttoja, ”joilla on yhtenäinen ilme”, hallintopäällikkö Salonen kertoo.

Hän sanoo, että teltat rahoitetaan ”muuten kuin viestintätuella”. Salosen mukaan ”korvamerkittyjen rahojen siirteleminen” antaa puolueen budjetissa kuitenkin vapauksia.

Tämä on Suurpään mielestä ongelma. Puolueiden tilinpäätöksistä eivät yksityiskohdat selviä.

Suurpää pohtii, että käyttötarkoitus voitaisiin rajata puoluelehdistön tukemiseen, johon vanha lehdistötukikin oli tarkoitettu. Valtioneuvosto lopetti lehdistötuen, koska katsoi sen olevan EU:n kieltämää yritystukea.

Sekin on Suurpään mukaan epäselvää, pitäisikö tuen käyttö puolueiden verkkoviestintään sallia.

”Siinä voi olla alv-ongelma.”

Suurpää viittaa Helsingin Sanomien 6. elokuuta julkaisemaan uutiseen, jonka mukaan keskustan Verkkoapilaa julkaiseva Apollon Verkkopalvelut on saanut puolen miljoonan euron jälkiverovaatimuksen.

Journalisti ei tavoittanut keskustan puoluesihteeriä Timo Laanista.

Rahoituksen avoimuutta korostava vihreät päätti kevättalvella käyttää viestintätukea myös puolueen viestintään.

”Tässä on vähän sellainen tilanne, että kaikki muutkin tekevät niin”, vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi sanoo.

Puolue myös osti Vihreää Lankaa julkaisevan yhtiön osakkeita 150 000 eurolla. Puolueesta tuli lehden suurin omistaja.

”Ostoa ei rahoitettu viestintätuella”, Laturi vakuuttaa.

Laturin mukaan puolueen taloudellinen tilanne oli hyvä ja kauppa siksi mahdollinen. Lehden päätoimittaja Elina Grundström erosi pian kaupan jälkeen.

Hän oli arvostellut lehdistötuesta luopumista sillä, että tukien ohjaaminen lehtien omistamiin yhtiöihin vaikeuttaa niiden valvontaa. Grundström perusteli Journalistille eroaan kuitenkin halulla uusiin haasteisiin.

Panu Laturin mukaan Vihreän Langan kustantaja ei ole koskaan puuttunut lehden sisältöön.

”Me valitsemme vain päätoimittajan. Idea on sama kuin ylioppilaskunnan suhtautumisessa Ylioppilaslehteen.”