Maailmanlopun journalismia
 Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja. |
Sää tarjosi kesällä poikkeuksellisen hyvää materiaalia journalismille. Helteistä ja myrskyistä puristettiin kaikki mahdollinen.
Vanha uutispäällikön ohje neuvookin, että kun luonto heittää kiekon lapaan, siitä on syytä tehdä maali. Jos et itse tee sitä, naapuri sen tekee.
Sääjournalismissa ei ole mitään pahaa – päinvastoin. Sää vaikuttaa kaikkien elämään. Itse luen mielelläni säätä ja ilmastoa koskevia uutisia.
Myös kärjistykset kuuluvat sääjuttuihin, kuten muuhunkin journalismiin. Kaikki uudet sääilmiöt eivät enää mene pitkäaikaisten vaihteluvälien sisälle, vaan ilmassa näkyy uudenlaisia trendejä.
Kesän helteet tulivat myös meteorologeille taivaanlahjana. Oma työ sai mukavasti näkyvyyttä ja viesti ilmastonmuutoksesta hyvää kaikupohjaa.
Valitettavasti kaikissa välineissä ei malteta uskoa, että dramaattiset uutiset ovat jo itsessään uutisia. Uutisdeskien vastaavat saattavat ura- tai levikkipaineissaan sortua leipomaan maailmanlopun journalismia myynnin parantamiseksi.
Moni lukija jäi sanattomaksi lukiessaan Iltalehden sääjuttua 30. heinäkuuta. Otsikossa kerrotaan: ”Hellekesä ja mennyt talvi ajavat monet jo epätoivoon. Onko maailmanloppu jo alkanut?”
Epätoivoon. Maailmanloppu?!
Todisteena on valokuva porilaisesta uimarannasta ja lumisateesta Helsingissä!
En tunne ainuttakaan ihmistä, jota mennyt talvi ja kesän helteet olisivat ajaneet uskomaan maailmanlopun olevan tulossa.
Itse asiassa viime talvi ei ollut erityisen kylmä. Lämpötilavaihtelut kun ovat Suomessa tavallisia. Eikö tästä muka saa vetävää otsikkoa?
Iltalehden toimittajakin myöntää jutun loppupuolella, ettei maailmanloppua ole syytä pelätä, vaikka palaa jostakin syystä kainalojutussa alkuperäiseen pelotteluteemaan. Hän toteaa muun muassa Maya-intiaanien kalenterin päättyvän vuonna 2012.
Maailmanlopulla pelottelu helteiden varjolla tuntuu alhaiselta. On jotenkin halpahintaisen tuntuista rakentaa pelottelevia otsikoita niin helteistä kuin pakkasista. Kas kun salamointia ei esitetty jumalten suuttumisena Suomen kansaan.
Ihmisten pelottelu ja turvallisuushakuisuus on meillä ja maailmalla iso bisnes. Journalismin tehtävä on asiallisen ja punnitun tiedon kertominen.
