Ulkomaan pooleille kiitosta
Ennen kaikilla lehdillä oli omat ulkomaantoimituksensa. Nyt monien sanomalehtien toimitukset
tuottavat ulkomaansivupaketteja joko vuorotellen tai yhteisissä ulkomaantoimituksissa.
Laajin yhteistyökuvio on kahdeksalla maakuntalehdellä, joiden yhteistoimitus aloitti toimintansa vuosi sitten. Kalevassa istuva ulkomaansivujen tuottaja Seppo Ylönen johtaa neljän hengen virtuaalitoimitusta, jonka muut jäsenet työskentelevät Turun Sanomissa, Keskisuomalaisessa ja Etelä-Suomen Sanomissa.
Yhteistoimituksen juttuja päätyy lisäksi Savon Sanomiin, Karjalaiseen, Ilkkaan ja Pohjalaiseen.
Kun voimat on yhdistetty, moni lehti saa ulkomaansivuilleen entistä enemmän omaa aineistoa.
”Nykyinen toimintamalli on ihan järkevä tapa koota voimia ulkomaanjournalismissa, joka on pienemmissä maakuntalehdissä vähemmän merkityksellisessä asemassa. Voimien kokoamisen ja kustannusten jakaantumisen ansiosta ulkomaan juttumatkojen määrää on pystytty lisäämään”, sanoo ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki Keskisuomalaisesta.
Yhteistoimitukset kehuvat sen monipuolistaneen ulkomaansivuja: jaettujen resurssien on ollut tarkoitus lisätä omaa ulkomaanuutisointia, ja siinä on onnistuttu. Moni hyödyntää silti edelleen STT:tä, sillä esimerkiksi verkko syö valtavan määrän uutisia.
Maakuntalehtien ison poolin lisäksi yhteistyötä tehdään pienemmässäkin mittakaavassa. Esimerkiksi Etelä-Saimaan, Kymen Sanomien ja Kouvolan Sanomien yhteistoimitus tuottaa kolmelle lehdelle yhteistä ulkomaansivua. Sen sisältö tulee valtaosin STT:ltä.
”Venäjään liittyvää uutisointia teemme ajoittain itse. Ulkomaanuutisointi ei ole pääpainopisteemme, hoidamme sen päivittäisrutiinina. Omat resurssit käytetään paikalliseen uutisointiin ja Suomen päivänpolttaviin teemoihin”, sanoo uutispäällikkö Eeva Sederholm Etelä-Saimaasta.
Mutta on viestimillä edelleen myös omia, isoja ulkomaantoimituksia. Esimerkiksi Helsingin Sanomilla on Helsingissä 14 ulkomaantoimittajaa. Ylen ulkomaantoimituksen koko on 27, ja MTV3:llakin on kahdeksan ulkomaantoimittajaa.
Isoilla on varaa myös pitää yllä omaa avustaja- ja kirjeenvaihtajaverkostoaan. Helsingin Sanomilla on kahdeksan kirjeenvaihtajaa, Ylellä kuusi vakituista kirjeenvaihtajaa ja kymmenkunta aktiivista avustajaa. MTV3 työllistää yhteensä seitsemän kirjeenvaihtajaa ja vakituista avustajaa.
Kauppalehdellä on kolme kirjeenvaihtajaa ja neljä vakituista avustajaa, vaikka varsinaisia ulkomaansivuja lehdellä ei ole ollut enää kymmeneen vuoteen: EU:n myötä rajanveto koti- ja ulkomaan asioista on hämärtynyt.
Ulkomaantoimittajat ja -toimitusten päälliköt silti toistavat, että ulkomaanuutisten merkitys on kasvanut.
”Nuorten aikuisten sukupolvi liikkuu ulkomailla kuin menisi Seinäjoelta Vaasaan. Siksi joskus tuntuu, että sivu ulkomaita on liian vähän”, Ilkan ja Pohjalaisen uutistuottaja Satu Takala sanoo.
Lehtien sivuille ja tv:n uutislähetyksiin halutaan ulkomailtakin koskettavia, suomalaisten toimittajien välittämiä tarinoita.
”Body countit maailman kriisipesäkkeistä vähenevät: yleisö on väsynyt autopommeihin ja silpoutuneisiin ruumiisiin. Ulkomaantoimittajille tämä asettaa haasteen: miten kehittää juttuihin sellaista kosketuspintaa, ettei ihmisten hädältä ja kurjuudelta suljettaisi silmiä kokonaan; silloin kun sulkeutuvat myös kukkaronnyörit”, sanoo toimituksen esimies Jaakko Lähteenmaa Nelosen uutisista.
Toisaalta ulkomaanjutuissa näkyy sama kehitys kuin muussakin sisällössä: katsojia ja lukijoita houkutellaan näyttävämmillä taitoilla ja viihteellisemmällä sisällöllä.
”On vaikea kuvitella, että vaikkapa parikymmentä vuotta sitten valtakunnan suurimmissa sähköisissä ja printatuissa laatuviestimissä olisi kohkattu Victorian ja Danielin häistä samalla tavalla kuin viime kesänä”, ulkomaantoimittaja Arto Huovinen Kansan Uutisista sanoo.
