Meitä on taas huijattu

Martin Scheinin
Kirjoittaja toimii kansainvälisen oikeuden professorina European University Institutessa Firenzessä.

Norjalainen oikeussosiologi Nils Christie esitti 1970-luvulla teorian ”hyvästä vihollisesta”: suuntaamalla huomio ei-toivottuun ilmiöön, jota ”kaikki” vastustavat, yhteiskunta lisää koheesiotaan. Valtio voi hyvään viholliseen viittaamalla perustella uudet kajoamiset perusoikeuksiin, kuten yksityisyyden suojaan. Aiemmin hyvä vihollinen olivat huumeet, joiden torjumiseksi poliisi esitti yhä uusia toiveita valtuuksiensa laajentamisesta.

Nykymaailmassa terrorismi on hyvä vihollinen. Me kaikki vastustamme sitä, ja helposti uhraamme uuden siivun vapaudestamme sen torjumiseksi.

Uusin ehdotus poliisin toimivaltuuksien laajentamiseksi koskee passirekisteriä. EU-sääntelyn takia Suomessakin siirryttiin biometrisiin passeihin, meidän tapauksessamme käyttämällä tunnisteina sormenjälkiä ja kasvojen konetunnistuksen mahdollistavaa digitalisoitua valokuvaa.

Velvoitetta sormenjälkirekisterin muodostamiseksi ei ollut. Sormenjäljet voitaisiin tallentaa vain itse passiin, jota verrataan kantajansa sormenjälkiin sekä henkilön että passin varmistamiseksi.

Meillä sormenjäljet päätettiin tallentaa passirekisteriin, jotta niiden avulla voidaan tunnistaa vainajia esimerkiksi suuronnettomuuksissa. Yksityisyyden suojaksi säädettiin palomuuri: passirekisteri ei ole poliisin käytettävissä rikosten tutkinnassa ja torjunnassa.

Tänä kesänä poliisi ja sisäministeri ehdottivat, että poliisi pääsisi passirekisterin sormenjälkitietoihin myös rikostutkinnassa. Tämän sanotaan helpottavan tutkintaa. Tottakai se helpottaisi. Samoin kuin synnytyssairaalassa jokaiseen asennettava tunnistamisen ja reaaliaikaisen seurannan mahdollistava mikrosiru!

Ehdotus passirekisterin avaamisesta poliisin rikostutkinnalle loukkaa muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattua yksityisyyden suojaa. Ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisussaan (S. ja Marper vastaan Iso-Britannia) nimenomaisesti todennut tämän sellaisista sormenjälkirekistereistä, joissa kerätään ja säilytetään tiedot aiemmin rikoksiin syyllistymätömistä ihmisistä.

Passirekisterin käyttötarkoituksen radikaali taannehtiva muutos on myös keskeisten tietosuojaperiaatteiden loukkaus.