Uupunut sukupolvi

Masennusta, unihäiriöitä, lääkkeitä – ja lomat pitämättä. Tuore tutkimus paljastaa synkkiä tosiasioita kolmekymppisten journalistien arjesta.

Katri Porttinen, teksti
Riikka Sormunen, kuvitus ja Heli Saarela, grafiikka

Useampi kuin joka kolmas on hakenut ammattiapua uupumukseensa. Joka neljäs kertoo syöneensä uni- tai masennuslääkkeitä.

Freelancereista ja tarvittaessa töihin tulevista jopa neljä kymmenestä on syönyt lääkkeitä masennukseen tai unettomuuteen. Myös määräaikaiset syövät lääkkeitä useammin kuin vakituiset.

Nuoret naiset syövät lääkkeitä herkemmin kuin miehet ja ovat käyneet selvästi miehiä useammin keskustelemassa ammattilaisen kanssa uupumuksesta, masennuksesta ja stressioireista.

Tiedot käyvät ilmi Journalistiliiton työhyvinvointikyselystä, johon vastasi lehden painopäivään mennessä kaikkiaan 572 nuorta, joista valtaosa on 26-35-vuotiaita. Vastaajista puolet on vakituisessa työsuhteessa, miehet naisia useammin.


Nuorten journalistien uupuminen ja lääkkeiden käyttö kertoo karusti alan tilanteesta: nuoret sinnittelevät silpputöissä, toimitukset ovat entistä pienempiä, eivätkä pätkäsopimusten perässä juoksevat nuoret uskalla välttämättä edes lomailla. Kyselyn mukaan alle puolen vuoden pätkää tekevistä yli kolmannes ei ole pitänyt päivääkään lomaa viimeiseen kahteen vuoteen.

Työterveyslaitoksessa kyselyn tulokset aiheuttavat ihmetystä.

”Näyttää tosi pahalta. Jos tavoitteena on pidentää ja parantaa työuria, tällä tavalla sitä ei tehdä”, Työterveyslaitoksen johtaja Anneli Leppänen sanoo.

Journalisteja tutkinut Leppänen kertoo, että vielä kymmenen vuotta sitten työuupumus oli nuorilla journalisteilla harvinaista: alle viisi prosenttia nuorista kärsi vakavasta työuupumuksesta.

Leppänen muistuttaa, että ammatillisen itsetunnon lasku herkistää uupumaan. Joka viides kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että oma itseluottamus ei ole kunnossa. Alle puolen vuoden pätkää tekevistä näin arvioi lähes joka kolmas. Kyselyn avoimista kommenteista käy ilmi, että jatkuvat määräaikaisuudet saavat pätkäläiset tuntemaan itsensä muita huonommiksi.

”Tuntuu siltä, ettei ole minkään arvoinen, vaikka samalla tekee valtavasti töitä”, kirjoittaa eräs vastaaja.


Noin neljännes kaikista suomalaisista työikäisistä kärsii jonkinlaisista uupumisoireista. Akuutti masennus on 6-7 prosentilla. Jossakin vaiheessa elämäänsä masentuu 18 prosenttia suomalaisista.

”Siihen nähden nuorten journalistien masennus- ja uupumisluvut ovat todella huolestuttavia”, sanoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Katinka Tuisku.

Hän muistuttaa, että liiallisen työmäärän on todettu lisäävän henkilöstön mielialalääkkeiden käyttöä. Stressi tietää sairauspoissaoloja, ja huono työaikojen hallinta lisää erityisesti naisten mielenterveysongelmia ja sairauspoissaoloja.

Nuorten journalistien oireilu ei kuitenkaan näy toimitusten sairauspoissaoloissa.

”Ehkä tämä porukka sinnittelee”, sanoo Sanoma Newsin johtava työterveyslääkäri Jukka Arajärvi.


Noin 60 prosenttia nuorista vastaajista kertoo nukkuvansa hyvin ja riittävästi. Unta haittaa varmasti huoli töistä: yli puolet vastaajista kertoo pelkäävänsä työnsä puolesta.

Univaikeudet ovat työterveysväelle tuttu ilmiö.

”Olemme pyrkineet parantamaan tilannetta kehittämällä työvuorosuunnittelua ja unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa”, Ylen työhyvinvointipäällikkö Kirsti Herlin sanoo.

Jukka Arajärvi toteaa, että vuorotyö ei sovi kaikille ja siihen liittyvät ongelmat vain lisääntyvät, kun työntekijä ikääntyy.

Hyvä asia työterveyslääkärin mukaan on se, että nuoret uskaltavat puhua ongelmistaan ja hakea niihin apua.

”Mutta toki työkin on muuttunut: lehdet tehdään entistä pienemmällä väellä”, Arajärvi sanoo.


Sanoma Newsin oman tänä vuonna tehdyn henkilöstötutkimuksen mukaan lama vaikutti  toimitusten ilmapiiriin. Vastaajat kertoivat kokeneensa muutoksista johtuvaa stressiä ”jonkin verran tai paljon”.

”Mitä nuorempi on, sitä enemmän varmasti pohtii, onko alalla tulevaisuudessa töitä.  Organisaatioita on leikattu ja kiire koskettaa koko toimitusorganisaatiota. Ihmettelisin sitäkin, jos joku päätoimittaja kertoisi nukkuneensa yönsä hyvin”, Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio kommentoi.

Vainion mukaan nuorille aiheuttaa paineita myös se, että he eivät välttämättä tiedä, mitä heiltä odotetaan.

”Nuoret haluavat tehdä työnsä hyvin, mutta koko maailman asioita ei tarvitse hoitaa. Tästä on täytynyt meilläkin keskustella. Priorisointivastuu ei kuitenkaan ole toimittajilla, vaan esimiehillä.”

Päätoimittajien viesti pätkätyöpaineissa oleville on raadollinen: määräaikaisuuksille tuskin tulee loppua.

”Onhan se julmaa, että vakituisille on tarjolla kaikenlaisia joustoja, joita määräaikaiset sitten paikkaavat. On syntynyt kahdet eri työmarkkinat”, Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen sanoo.

Hänen mukaansa nuori journalisti voi silti olla pätkätöissä huolestumatta kolme neljäkin vuotta. Vasta jos tilanne näyttää jatkuvan pidempään, on Jokisen mukaan syytä miettiä vaihtoehtoja.

”Erittäin hyvä vaihtoehto on ryhtyä yrittäjäksi. Veikkaan, että yrittäjille tulee verkon myötä entistä enemmän töitä”, hän sanoo.


Valmisteilla oleva työsopimuslain uudistus pyrkii karsimaan määräaikaisten työsuhteiden ketjutusta. Jos työnantajan työvoimatarve voidaan osoittaa pysyväksi, toistuvia määräaikaisuuksia ei enää sallittaisi.

Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen ei usko, että uusi laki hillitsee media-alan  yrittäjyyskehitystä: alalla toimivista yhä useampi on freelancer.

”Lakiesitys yrittää tilkitä taas yhtä porsaanreikää. Mutta on ihmeellistä, kuinka työnantaja tuntuu aina löytävän jonkin keinon, jolla vältetään pysyvä työsuhde. Nyt se on sitten tämä yrittäjyys”, Nieminen sanoo.

Nuorten kommenttia työelämästä

”Määräaikaisia ja ttt-tyyppejä ei kutsuta mukaan osaston vuosittaisiin seminaareihin tai oman tiimin tiimipäiviin, joissa keskustellaan työympäristöstä, työstä ja kaikesta siihen liittyvästä yleensäkin.”

”Vaikka teen yötöitä ja aikaisia aamuja, minulla ei ole työterveyshuoltoa.”

”Hesarin myrkkysienien ja Iltalehden lottovoittajan kaltaiset jutut yleistyvät kun laadusta tingitään. Kannattaisi arvostaa työntekijöitä ja pitää heistä huolta. Millään muulla alalla ihmisiä ei kohdella yhtä huonosti.”

”Totta kai tämä näkyy työnjäljessä. Vaikka kuinka yrittäisi tehdä parhaansa, ei motivaatio yksinkertaisesti riitä, kun tietää, ettei sillä ole mitään väliä.”

Näin nuoret journalistit voivat

Pelkään työni menettämistä53,4 %
vakituinen28 %
määräaikainen/ttt/free (kaikki)72,4 %
määräaikainen (alle 6 kk)87,5 %
nainen56,2 %
mies47,6 %

(n=476)


Olen puhunut ammattilaisen kanssa uupumuksesta tai masennuksesta32,2 %
vakituinen33,3 %
määräaikainen/ttt/free (kaikki)31,1 %
ttt tai free33,3 %
nainen36,6 %
mies22,5 %

(n=475)


Olen syönyt lääkkeitä unettomuuden tai masennuksen vuoksi25,4 %
vakituinen23,8 %
määräaikainen/ttt/free (kaikki)26,6 %
ttt tai free36 %
nainen27,1 %
mies21,8 %

(n=473)


Nukun hyvin ja riittävästi61,3 %
vakituinen61 %
määräaikainen/ttt/free (kaikki)63,1 %
nainen63,8 %
mies55 %

(n=571)


Olen pitänyt lomaa kahden viime vuoden aikana87,9 %
vakituinen97,1 %
määräaikainen/ttt/free (kaikki)80,6 %
määräaikainen (alle 6 kk)65,1 %
nainen87,5 %
mies88,6 %

(n=471)


Työsuhteeni on vakituinen51,7 %
nainen49,6 %
mies56,7 %

(n=572)


Lähde: SJL:n nuorten työhyvinvointikysely syys-lokakuu 2010; yhteensä 572 vastaajaa.