”Kantojen selvitys vaikeuttaisi työtä”

Noin kaksi kolmasosaa Journalistin kyselyyn vastanneista liiton jäsenistä katsoo, että ammattikunnan poliittisia ja yhteiskunnallisia katsantokantoja ei pitäisi selvittää. Penseimmin  ajatukseen suhtautuvat yli 50-vuotiaat, joista neljä viidestä vastustaa ajatusta.

”Toimittajien puoluejäsenyyden selvittämisen voisin juuri ja juuri hyväksyä, mutta katsontakanta ja vakiintunut puoluekanta tarkoittavat ymmärtääkseni samaa kuin kysymys siitä, ketä äänestät, ja sen utelu menee liian pitkälle yksityisyyden puolelle. Muidenkaan ammattikuntien vakiintuneita puoluekantoja ei ole tapana kysellä”, eräs vastaaja muistuttaa.

”Kantojen julkaiseminen vaikeuttaisi työtä. Sen jälkeen jokaista juttua luettaisiin kuin piru raamattua aina kirjoittajan puoluekannan mukaan”, kommentoi toinen vastaaja.
 

Journalistit ovat mielipiteittensä selvittelyn suhteen kuitenkin melko joustavia, sillä puolet olisi valmis kertomaan poliittisen kantansa, jos sitä kysyttäisiin.

”Ammattikunnan kollektiivisten näkemysten selvittäminen ja niiden prosenttijakaumien kertominen voisi olla paikallaan. Ihmiset saisivat itse päättää, vaikuttaako se heidän luottamukseensa journalistien tuottamaan aineistoon”, sanoo eräs vastaaja.

”Kaikilla sidonnaisuuksilla on vähintäänkin alitajuinen vaikutus, oma näkemys vaikuttaa jollakin tavalla kaikkeen tekemiseen. Miksei siis lehden tekoonkin”, kommentoi toinen.

Avoimimmin kantansa kertoisivat alle 30-vuotiaat journalistit, joista yli 70 prosenttia vastaisi puoluekantakysymyksiin. Haluttomimmin vastaisivat yli 50-vuotiaat, joista alle 40 prosenttia kertoisi kantansa.

Yli 50-vuotiailla journalisteilla on yleisimmin vakiintunut puoluekanta. Heistä 40 prosenttia kertoo äänestävänsä vakiintuneesti samaa puoluetta. Nuoremmat journalistit ovat häilyvämpiä: alle 30-vuotiaista vain 12 prosentilla on vakiintunut puoluekanta. 31-40-vuotiaista alle 30 prosentilla ja 41-50-vuotiaista noin kolmasosalla on vakiintunut puoluekanta.

Naisilla vakiintunut puoluekanta on hieman miehiä yleisempää.

”Puolueeseen kuuluminen ja sen avoin ilmoittaminen on minulle nimenomaan vapaan mielipiteenmuodostuksen ilmaus. En halua samastua niihin toimittajiin, jotka kouristuksenomaisesti torjuvat puoluetoiminnan omalta osaltaan”, sanoo eräs vastaaja.

Journalistit pitävät selvänä, että työnantajan ja toimituksen johdon poliittiset kannat vaikuttavat viestimen sisältöön.

”Luulisi Matti Apusen tietävän, että vaikka toimittajat olisivat mitä mieltä hyvänsä, se mikä tulee lehdestä ulos, kertoo lehden johdon tahdosta ja ajattelusta ja silloin yleensä työnantajan ajattelusta. Renkejähän ne päätoimittajatkin ovat.”

Vastaajien mielestä on myös selvää, että henkilökohtaiset kannat eivät voi olla vaikuttamatta omaan työhön.

”Kukaan ei voi olla blanco. Tärkeintä on, että journalisti tiedostaa tilanteen, on hereillä ja kriittinen itseään(kin) kohtaan.”