Laatu tarkoittikin säästöä

Pettymys. Pohjolan Sanomien pääluottamusmies Henripekka Kallio on tyytymätön Pohjois-Suomen Median irtisanomisiin.

Alma Median tytäryhtiö Pohjois-Suomen Media markkinoi tabloidformaatin ja organisaatiouudistuksen työntekijöilleen laatuprojektin nimellä helmikuussa 2010. Lokakuussa 2010 se vähensi 27 työntekijää.

Varsinaiset irtisanomiset kirpaisivat eniten Pohjolan Sanomia Kemissä. Pohjois-Suomen Media irtisanoi lehdestä kahdeksan työntekijää: kaksi teknistä taittajaa, yhden toimituspalvelun työntekijän ja viisi konttorityöntekijää. Kainuun Sanomista yhtiö irtisanoi kolme, Lapin Kansasta ei yhtään.

Pohjolan Sanomien ja Kainuun Sanomien toimitukset marssivat ulos. Kainuun Sanomat ei seuraavana päivänä ilmestynyt, Pohjolan Sanomat ilmestyi 16-sivuisena esimiesten voimin.

”Tunnelmat olivat surulliset ja hyvin pettyneet”, Pohjolan Sanomien pääluottamusmies Henripekka Kallio sanoo.

”Edes työnantaja ei tunnu tietävän, miten paljon tabloidiin siirtyminen ja uusi organisaatio vaikuttavat työn määrään ensi vuoden alussa. Silti väkeä on jo vähennetty”, Kallio ihmettelee.

Kallio närkästyi eniten siitä, miten yhtiö markkinoi organisaatiouudistuksen laatuprojektin muodossa helmikuussa 2010: Tabloid ja maakuntalehtien yhteistoimitus vapauttavat voimavaroja juttujen tekoon. Journalistinen laatu ja levikki nousevat.

”Pohjolan Sanomien toimitus suhtautui asiaan positiivisesti. Lehti tekee tappiota, ja tekijät halusivat uudistaa lehteä ja tehdä töitä”, Kallio kuvaa.

Laatuprojekti muuttui säästöprojektiksi elokuun 23. päivänä. Pohjois-Suomen Media ilmoitti vähentävänsä yli kymmenen prosenttia työntekijöistään. Projektin sävyn muuttumista yhtiö kommentoi taloudellisilla reunaehdoilla ja organisaatiouudistuksella.

”Pyysin yt-neuvotteluissa monta kertaa yhtiötä kertomaan säästötavoitteen euroissa, jotta henkilöstö voisi pohtia korvaavia säästökeinoja irtisanomisille. Työnantaja ei tähän suostunut.”

Pohjois-Suomen Media tarjosi eropakettia yhdeksi mahdollisuudeksi koko henkilöstölle. Sen otti alle kymmenen työntekijää.

”Eropaketti oli rahallisesti huono, plus miinus nolla -järjestely. Se houkutteli lähinnä niitä, joilla eläke oli aivan lähellä. Ilman paketteja irtisanomisia olisi kuitenkin voinut tulla enemmän”, Kallio toteaa.

Pohjolan Sanomien toimituksesta irtisanotut henkilöt olivat 55-59-vuotiaita. Kaikki olivat olleet talossa vuosikymmeniä, vanhin yli 40 vuotta. Taittajat olivat osa-aikaeläkkeellä ja olisivat olleet valmiita muuttamaan työsopimuksensa määräaikaisiksi alimpaan vanhuuseläkeikään asti. Pohjois-Suomen Media ei hyödyntänyt mahdollisuutta.

Henripekka Kallio ei tässä vaiheessa tiedä, onko joku irtisanotuista riitauttanut asian.

”Olen pettynyt siihen, ettei työnantaja malttanut odottaa ja vähentää väkeä luontaisen poistuman kautta parin kolmen vuoden siirtymäajalla”, kertoo Pohjolan Sanomissa yli viisi vuotta vakituisena uutistoimittajana työskennellyt Kallio.

Toimitusjohtaja Matti Ilmivalta Pohjois-Suomen Media Oy:stä on niukkasanainen kommentoidessaan irtisanomisia.

”En lähde yksittäisiä tietoja kommentoimaan. Kyseisillä Pohjolan Sanomien työntekijöillä on eläkeikä ollut minimissään 2-3 vuoden päässä ja se on tässä tilanteessa turhan kaukana. Kukaan ei ole ainakaan meille ilmoittautunut määräaikaisuuksia varten. Eropaketin tarjosimme; sen yksityiskohdat ovat työnantajan ja -tekijän välisiä asioita. Sanotaanko näin, että korvausta maksettiin.”

Tabloidformaattiin siirtymisen lisäksi Pohjolan Sanomat, Kainuun Sanomat ja Lapin Kansa perustavat vuodenvaihteen jälkeen yhteistoimituksen, jonka deski tulee Rovaniemelle. Tähän mennessä samoja sivuja ovat olleet tv- ja ulkomaansivut, jatkossa muun juttumateriaalin yhteinen käyttö kasvaa entisestään.

”Päätoimittajat ratkovat, mikä sisältö lehdessä on tästä eteenpäin yhteistä; materiaalin määrä vaihtelee 25-40 prosenttia. Ilmoitusvalmistus on sama. Uskomme pärjäävämme näissä yhdellä työnjohdolla”, Ilmivalta sanoo.

”Yt-neuvotteluissa teimme asiat parhailla mahdollisilla tiedoilla, mitä meillä on.”